On tyhmyyttä jättää osatyökykyisten potentiaali käyttämättä
Työ tuo hyvinvointia. Työssä voi toteuttaa itseään ja olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Nämä ovat tärkeitä asioita kenelle tahansa. Työ ja työelämä kuuluvat kaikille, joilta löytyy työhaluja. Myös heille, joiden työkyky ei ole tällä hetkellä sataprosenttinen. Osatyökykyinen on työkykyinen, kunhan löydetään tai muokataan hänelle sopiva työ.
On epäoikeudenmukaista ja yhteiskunnan tasolla jopa suoranaista tyhmyyttä jättää osatyökykyisten työllistämiseen liittyvä potentiaali käyttämättä. Jo pelkästään talouden lukujen valossa on helppo todeta, että puhumme merkittävän mittaluokan asiasta.
Entä jos osatyökykyiset työllistyisivät paremmin?
Yksinomaan vuotuisen toteutumattoman palkkapotin arvo on tekemämme laskelman mukaan arviolta 1,3 miljardia euroa. Jos huomioon otettaisiin vielä tekemättä jäävän työn tuottama lisäarvo sekä toisaalta työllistymisen takia maksamatta jäävät etuudet, voisivat työkykyisten ja -haluisten osatyökykyisten työllistymisen vaikutukset olla vielä suuremmat. Näiden vaikutusten tarkka määrittely on haasteellista, joten niitä ei ole epätarkkuuden välttämiseksi sisällytetty laskelmaan.
Osatyökykyisyys linkittyy työeläkeyhtiön toimintaan erityisesti ammatillisen kuntoutuksen kautta. Kun yksilön työkyky ei ole riittävällä tasolla suhteessa työn vaatimuksiin, ammatillisen kuntoutuksen avulla löydetään usein ratkaisuja. Näin työntekijä voi jatkaa työtä joko samassa tai mahdollisesti jossakin muussa tehtävässä. Olennaista on kuitenkin se, että työura jatkuu. Jokainen ennenaikainen eläketapaus on tragedia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Monessa tapauksessa kärsijänä on myös yritys.
Sopivaa työtä kaikille
Ilmarinen on mukana edistämässä osatyökykyisten työllisyyttä. Haluamme lisätä tietoa, jotta työhaluisilla ja työkykyisillä on mahdollisuus löytää sopiva työ. Se on monen muun toimenpiteen ohella yksi tärkeä reitti olla rakentamassa parempaa suomalaista työelämää.
Uskon, että kaikille työhaluisille on löydettävissä sopiva työ – se on lopulta vain tahdon asia, myös työnantajien puolelta.
Tomi Hussi
tutkimusjohtaja, Ilmarinen
@TomiHussi
Lue lisää: Sopivaa työtä kaikille
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.