Blogit

Hyvä työyhteisö vahvistaa ja kehittää yksilöitä

”Mikä sinua ruokkii omassa työyhteisössäsi?”, kysyy kollega. Niin, mikä minua ruokkii? Työhistoriaani kuuluu myös yksinäisiä jaksoja, joten jo se, että kuulun työyhteisöön, tuntuu usein voitolta. Tiedän, että tarvitsen muita ihmisiä kasvaakseni ihmisenä ja ammattilaisena. Tunnen myös henkilökohtaisesti monia ihmisiä, osaavia kelpo ammattilaisia, jotka haaveilevat kuuluvansa joskus johonkin työyhteisöön.

Itseäni ruokkii työyhteisössä kenties eniten tuo yhteenkuuluvuuden tunne, jota myös teoriat ihmisen perustarpeista tukevat: itsenäisyyden ja pystyvyyden tarpeen lisäksi jokaista ohjaa tarve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Koen, että yhteisöön kuuluminen on etuoikeus.

Vahvistavassa työyhteisössä voi kasvaa ammatilliseksi aikuiseksi

Yhteisöjä on monenlaisia. Ammatillisia verkostoja, löyhiä yhteenliittymiä, kerhoja, tiimejä ja sitten niitä, jotka jättävät jäljen. Yhteisöjä, jotka tekevät meistä kustakin yksilöinä vahvemman. Kutsutaan niitä vaikka ”vahvistaviksi yhteisöiksi”. Vahvistava yhteisö on dynaaminen ja elävä ihmisryhmä, jonka keskinäinen vuorovaikutus kehittää ja uudistaa jokaista ryhmän jäsentä yksilönä. Se on turvallinen paikka kasvaa ammatilliseksi aikuiseksi. Vahvistava yhteisö on vastavoima selkään puukottamiselle. Se on turvallinen paikka, jossa epäröinnit ja satunnaiset möhläyksetkin ovat sallittuja.

Vahvistavassa yhteisössä iloitaan, kun kollega onnistuu. Toisen menestys on yhteinen menestys ja siitä on lupa kokea ylpeyttä. Asioiden, ihmisten ja tilanteiden tarkastelu onnistumisista käsin ei ole haihattelua tai ongelmien väheksyntää. Päinvastoin, useimmille meistä opiskelusta ja työpaikoilta tutut ongelmanratkaisuun keskittyvät työmetodit kaipaavat tasapainotusta onnistumisten ja voimavarojen tarkastelusta.

Missä olet onnistunut? Missä haluat onnistua? Mitä tarvitset onnistuaksesi? Näillä yksinkertaisilla kysymyksillä on puuduttavia palautekeskusteluita saatu käännettyä intoa pirskahteleviksi yhteisen kehittymisen hetkiksi. Kyse on näkökulmasta.

Mitä minä voin tehdä?

Työyhteisöjen kehittämisen tekee haasteelliseksi se, että yhteisön vastuuta ei voi ulkoistaa toisille. Vaikka johdon ja esimiesten merkitys työpaikan yrityksen menestykselle on kiistaton, kenelläkään ei ole lupa jättäytyä passiiviseksi ajopuuksi, pomon pelastavaa otetta vartomaan. Aikuisena ammattilaisena asia kääntyykin toisin päin: mitä minä voin tehdä tullakseni hyvin johdetuksi?

Työyhteisön jäsenyys antaa paljon, mutta vaatii myös vastuullista ja valpasta otetta. Kyky itsereflektioon on tässä tarpeen: kun jokin työkaverin käytöksessä ärsyttää, minun kuuluu pysähtyä hetkeksi ja uskaltaa vilkaista peiliin. Entä jos olenkin itse se usein mainittu Hankala Tyyppi. Tai entä jos minä olen se, jonka olisi syytä löysätä pipoa ja harjoittaa oma arjen joustavuuttani.

Vahvistanko minä vai heikennänkö minä työyhteisöäni? Tulenko myrtsinä, sulkeutuneena, kriitikkona… vai mieli auki, valmiina kuulemaan muiden näkemyksiä ilman valmiita ennakkoluuloja? Olenko valmis ottamaan oman vastuuni? Siinä on riskinsä – sellaisesta voi nimittäin seurata henkistä kasvua.

Nora Ojala, manager, johdon työnohjaaja ja johdon työnohjaaja Leena Rautiainen
Azets Insight Oy
@NoraOjala / @SisLeenchen

Nora Ojala on kouluttajana Ilmarisen Vahvistava työyhteisö -valmennuksessa. Seuraava valmennus pidetään Helsingissä 11.4. ja tilaisuus lähetetään myös webinaarina. Ilmoittaudu mukaan valmennukseen 6.4. mennessä ja webinaariin 9.4. mennessä. Tutustu myös muihin Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin

 Azets Insight tukee organisaatioiden menestymistä sujuvoittamalla arkea, auttamalla suunnan löytymistä ja vauhdittamalla menoa. www.azets.fi

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 9.10.2026

Mielenterveyspuhe on karannut käsistä

Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.

Mielenterveyspuhe on karannut käsistä

Blogit 7.10.2026

Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä

Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.

Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä

Blogit 1.10.2026

Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?

Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.

Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi