ONKO KEVYTYRITTÄJÄ YRITTÄJÄ VAI PALKANSAAJA?

28.4.2017
|
Artikkeli
image

Kannattaako satunnaista keikkaa tekevän hoitaa laskutukset laskutuspalveluyrityksen kautta vai perustaa oma yritys? Suomen Yrittäjien ja Eläketurvakeskuksen asiantuntijat vastaavat.

Maria, artikkelimme kuvitteellinen hahmo, on 32-vuotias hoitovapaalla oleva graafikko, joka on jäänyt äitiysloman jälkeen kotiin hoitamaan kahta lastaan. Kotirupeama on venähtänyt useiksi vuosiksi.

Lahjakasta ammattilaista on kysytty pienehköihin projekteihin hoitovapaan aikana. Alalla toimiva tuttava on kannustanut Mariaa perustamaan oman yhden naisen yrityksen ja laajentamaan projektejaan.

Ajatus oman yrityksen perustamisesta tuntuu liian radikaalilta. Maria ei ole vakuuttunut, että saisi raavittua rahan elämiseen ja asuntolainan maksuun yrittäjänä.

Myös yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvä byrokratia arveluttaa. Ja onhan hänellä vielä olemassa työpaikka – ainakin toistaiseksi. Firmassa tosin käydään parhaillaan yt-neuvotteluja.

Laki: vain palkansaajia ja yrittäjiä

Maria on parissa projektissaan käyttänyt verkosta löytämäänsä laskutuspalvelua, jota on mainostettu kevytyrittäjille.

Kevytyrittäjyys on yleistymässä oleva työmuoto. Se ei ole kuitenkaan virallinen tapa tehdä työtä, sillä laki ei tällaista muotoa tunne. Lain mukaan ihmiset ovat työtä tehdessään joko palkansaajia tai yrittäjiä.

Maria on huomannut, että laskutus sujuu palvelun kautta hyvin eikä muitakaan paperitöitä tarvitse tehdä. Ongelma tosin on palvelun kalleus.

Mitä tällaisessa tapauksessa kannattaisi tehdä?

Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä sanoo, että ratkaisu riippuu tilanteesta: onko kyseessä pää- vai sivutoimista tekemistä.

 Jos työtä tehdään pikemminkin päätoimisesti, on syytä harkita oman yrityksen perustamista. Jos taas kyseessä on kokeilua jonkin muun ohella, laskutuspalvelun käyttö voi olla toimiva ratkaisu.

– Laskutuspalveluiden suosio on kasvanut nopeasti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että näillä palveluilla on paitsi omat komissionsa, myös juridiset haasteensa.

Palveluissa paljon hyvää, mutta ongelmiakin on

Mikkilä ja Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Maijaliisa Takanen ovat kuitenkin sitä mieltä, että laskutuspalveluyrityksissä on paljon hyvää.

Ne tarjoavat helpon tavan kokeilla yrittäjyyttä ja samalla ehkäisevät veroista huolehtiessaan harmaata taloutta.

Takanen huomauttaa, että useille eri työnantajille satunnaisia keikkaprojekteja tekevät ovat usein käytännössä yrittäjiä. Tähän tulkintaan ovat tulleet myös useimmat laskutuspalveluyritykset. Toukokuusta 2017 lähtien ne soveltavat eläkevakuutuksissa yrittäjän eläkevakuutusta (YEL). YEL on pakollinen yrittäjille, joilla työtulo on 7 645,25 euroa. Jos tulot ovat pienemmät, YEL-vakutuus ei ole pakollinen, mutta ilman YEL-vakuutusta jää myös ilman eläkettä ja sosiaaliturvaa. YEL-vakuutuksen voi ottaa myös alle minimitulojen vapaaehtoisena. YEL-vakuutetut voivat liittyä myös työttömyyskassaan ja päästä ansiosidonnaisen päivärahan piiriin. Jotta sen saa, on työtulo oltava vähintään 12 564 euroa.

Toisaalta laskutuspalveluja käyttäessään nämä projektilaiset maksavat maksuja, joita yrittäjän ei tarvitsisi maksaa.Tällainen maksu on tapaturmavakuutusmaksun, joka yrittäjälle on vapaaehtoinen.

Laskutuspalveluiden kautta toimittaessa usein myös arvonlisäverot pitää maksaa, vaikka ansioraja jäisi alle alv-tulorajan, 10 000 euron. Yrittäjänä, esimerkiksi omalla toiminimellä toimittaessa, käteen jäisi enemmän.

– Meillä ei ole ennakkotapauksia esimerkiksi korvausvastuusta. Jos työkeikkaa tekevä satuttaa itsensä tai vahingoittaa omaisuutta, onko laskutuspalveluyritys korvausvastuussa?, Suomen Yrittäjien Joonas Mikkilä sanoo.

Monta eri vaihtoehtoa

Esimerkkinä olevalla Marialla on keikkatyöhönsä eri vaihtoehtoja. Hän voisi ottaa keikkoja vastaan henkilöstövuokrausyritysten kautta. Mikäli hän päättää palata työnantajansa palvelukseen, hän voi pyrkiä sopimaan siitä, että hän voi tehdä pieniä töitä ei-kilpaileville yrityksille sivuverokortilla.

Jos yrittäminen alkaa vetää puoleensa, oman toiminimen perustaminen on helppoa. Paperityöt voi siirtää silloin kirjanpitäjälle.

Laskutuspalvelut voivat olla hyvä ratkaisu niin kauan kun keikkailu pysyy pienenä ja satunnaisena.

  

Mikä kevytyrittäjyys?

Kevytyrittäjyys on keino työllistää itsensä. Kevytyrittäjä hankkii toimeksiantajansa, tekee sovitut työt ja hoitaa laskutuksen siihen erikoistuneet palveluntarjoajan kautta.

Laskutuspalveluyritys maksaa kevytyrittäjälle korvauksen kevytyrittäjän asiakkaalleen tekemästä työstä palkkana ja hoitaa myös kevytyrittäjän puolesta verot sekä usein myös mahdolliset maksumuistutukset ja perinnät. 

Kevytyrittäjät voidaan verotuksessa kohdella palkansaajina, mutta työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä he ovat yleensä yrittäjiä.

Silloinkin kun työtä tehdään palkansaajana, todellinen työnantaja ei kuitenkaan yleensä ole laskutuspalveluyritys.

Eri viranomaisiin nähden kevytyrittäjien asema on hankala – laki ei tunne kevytyrittäjiä. Heidän asemaansa lainsäädännössä pohditaan sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä. Toukokuussa 2017 suurimmissa  laskutuspalveluissa eläkevakuutuskäytännöt muuttuvat.

Lähteet: Sitra, Suomen Yrittäjät ja Eläketurvakeskus

ETK:n tiedote 27.4.2017

Myös kevytyrittäjä on oikea yrittäjä (ETK:n blogi)

Ota YEL-vakuutus, kun olet

  • 18–67-vuotias
  • toiminut yrittäjänä vähintään 4 kuukautta
  • työtulosi on vähintään 7 645,25 euroa vuonna 2017


Teksti: Kirsi Riipinen, päivitykset Terhi Paavola
Kuva: Aiju Salminen

Aihepiiri
Yrittäjä