Ilmarisen vuosi 2019: Sijoitustuotto vuosikymmenen paras, kasvu jatkui ja tehokkuus parani

14.2.2020
|
Tiedote
image

Ilmarisen sijoitukset tuottivat 11,8 prosenttia, sijoitusvarallisuuden arvo nousi yli 50 miljardiin euroon ja vakavaraisuus vahvistui. Asiakaskanta kasvoi, kulut laskivat, kustannustehokkuus parani ja asiakashyvitykset nousevat ennätystasolle. Finanssivalvonta tarkensi työkyvyttömyysriskin hallintaa koskevia ohjeita, minkä johdosta Ilmarinen järjestää toimintaa uudelleen ja aloittaa näitä suunnitelmia koskevat yt-neuvottelut.

– Ilmarisen vuosi 2019 oli erinomainen. Päivitimme strategiaa ja uudistimme organisaatiota. Tulorekisteri otettiin käyttöön onnistuneesti ja tehostimme toimintaamme. Vuosikymmenen paras sijoitustuotto vahvisti vakavaraisuutta, mikä yhdessä nopeasti parantuneen kustannustehokkuuden kanssa hyödyttää asiakkaitamme. Asiakashyvitykset nousevat ennätystasolle 164 (120) miljoonaan euroon, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

Ilmarisen kokonaistulos nousi vahvan sijoitustuloksen ansiosta 2,0 (-1,6) miljardiin euroon. Vakuutusmaksutulo vuonna 2019 oli 5,8 (5,4) miljardia euroa. Nettoasiakashankinta oli 204 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa Ilmarisen oli valinnut työeläkeyhtiökseen yli 70 000 työnantajaa, ja vakuutettuna oli 610 000 työntekijää sekä 76 000 yrittäjää.

Ilmarinen maksoi vuonna 2019 eläkkeitä 6,1 (5,7) miljardia euroa noin 460 000 eläkkeensaajalle. Uusia eläkepäätöksiä tehtiin yli 36 000, ja asiakkaat saivat eläkepäätöksensä aiempaa nopeammin. Samanaikaisesti asiakastyytyväisyys parani.

Integraation toimeenpano eteni vuoden aikana suunnitellusti ja kahden vuoden takaisen fuusion synergiaedut näkyivät liikekulujen laskuna. Hoitokustannustulos kasvoi 55 (30) miljoonaan euroon ja kustannustehokkuutta mittaava hoitokulusuhde parani 70 (83) prosenttiin.

Osakemarkkina nousi vahvasti, kaikki pääomaisuusluokat tuottivat hyvin

Ilmarisen sijoitukset tuottivat 11,8 (-1,4) prosenttia eli ennätykselliset 5,4 miljardia euroa, ja sijoitusvarallisuuden arvo nousi 50,5 (46,0) miljardiin euroon.

– Ilmarisen sijoitustulos oli vuosikymmen paras. Kaikki pääomaisuusluokat tuottivat hyvin ja ennakko-odotuksia paremmin. Talouskasvu hidastui vuoden aikana, mutta kevenevä rahapolitiikka laski korkoja ja osakekurssit nousivat vahvasti eri puolilla maailmaa, Pölönen sanoo.

Pääomaisuusluokista parhaiten tuottivat osakesijoitukset. Niiden osuus Ilmarisen sijoitussalkussa oli vuoden lopussa 47 prosenttia ja yhteenlaskettu tuotto oli 20,8 (-3,6) prosenttia.

Korkosijoitusten, eli joukkovelkakirjalainojen, korkorahastojen, muiden rahoitusmarkkinavälineiden ja lainasaamisten osuus Ilmarisen sijoitussalkusta oli 33,7 prosenttia ja niiden yhteenlaskettu tuotto oli 4,7 (0,0) prosenttia.

Myös kiinteistösijoitukset tuottivat erittäin hyvin, 8,4 (6,0) prosenttia. Vuoden lopussa kiinteistösijoituksissa oli 12,7 prosenttia Ilmarisen sijoitusomaisuudesta, ja näistä kansainvälisiä kiinteistösijoituksia oli noin neljännes. Vastuullisena kiinteistönomistajana Ilmarinen jatkoi ympäristöluokitteluohjelmaa, ja kaikkiaan 8 kiinteistöä sai ympäristösertifioinnin. Pitkäjänteinen kehitys ja vastuullisuustyö toi Ilmariselle Rakli ry:n myöntämän Vuoden rakennuttaja -palkinnon.  

Ilmarisen sijoitusten vuosituotto vuodesta 1997 on ollut keskimäärin 5,8 prosenttia, mikä vastaa 4,3 prosentin reaalituottoa. Tämä ylittää selvästi Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissaan käyttämän reaalituotto-oletuksen, joka on tällä hetkellä 2,5 prosenttia.

Vakavaraisuusaste vahvistui 127 (124) prosenttiin hyvän sijoitustuloksen seurauksena. Vakavaraisuuspääoma vuoden lopussa oli 10,8 (8,9) miljardia euroa.

Ilmarisen hallitus hyväksyi vuoden lopussa päivitetyt vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Tavoitteeksi asetettiin hiilineutraali sijoitussalkku vuoden 2035 loppuun mennessä. Ilmarinen on seurannut listattujen sijoitusten hiilijalanjälkeä vuodesta 2015 ja pyrkinyt pienentämään sitä. Viime vuonna osakesalkun hiili-intensiteetti pieneni noin 10 prosentilla ja oli 240 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia per miljoona euroa liikevaihtoa. Vastuullisen sijoittamisen tavoitteita edistettiin myös indeksisijoittamisessa. Ilmarinen oli mukana tuomassa markkinoille kolmea uutta vastuulliseen vertailuindeksiin sijoittavaa ETF-rahastoa, joihin siirrettiin yhteensä yli kolme miljardia euroa. Vastuulliseen vertailuindeksiin sijoittavat rahastot kattoivat yli 70 prosenttia Ilmarisen ETF-sijoituksista.

Työkyvyttömyyseläkkeiden nousu jatkui, työkykytoimintaa järjestetään uudelleen

Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärä kasvoi 7 prosenttia. Ilmarinen maksoi työkyvyttömyyseläkkeitä viime vuonna noin 500 miljoonaa euroa, mikä oli 8,2 prosenttia kokonaiseläkemenosta. Eniten kasvoivat mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, joissa kasvua edellisvuodesta oli noin 20 prosenttia. Mielenterveyden häiriöt olivat ensimmäistä kertaa suurin diagnoosiryhmä myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä.

Ilmarinen tukee asiakasyritysten työkyvyttömyysriskin hallintaa suunnitelmallisella ja tavoitteellisella yhteistyöllä. Vuoden aikana toteutettiin 3 000 työkykyä tukevaa hanketta yhdessä asiakasyritysten kanssa. Näiden hankkeiden piiriin kuului noin 235 000 Ilmarisessa vakuutettua työntekijää ja niihin käytettiin yhteensä 5,1 miljoonaa euroa.

Finanssivalvonta tarkensi koko toimialaa koskevassa valvottavatiedotteessaan työkyvyttömyysriskin hallintaa koskevaa ohjeistusta sekä rajasi työeläkeyhtiöiden toimintaa tällä alueella edelleen. Tarkentuneiden ohjeiden mukaan työeläkeyhtiön työkyvyttömyysriskin hallintatoiminnan tulee olla ”valistusluonteista”. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan oman henkilöstön henkilöstökulut tältä osin ”eivät saa olla määrältään olennaisessa asemassa työkyvyttömyysriskin hallintaosaan nähden”.

Tarkentuneiden ohjeiden myötä Ilmarinen uudistaa ja karsii työkykypalveluiden kokonaisuutta. Suunnitelman mukaan samalla uudistetaan asiakkuuksien palvelumalleja ja uudelleenorganisoidaan toimintoja. Uudistusten toteuttamiseksi Ilmarinen aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on 94 asiakkuuksien ja työkyvyttömyysriskien hallinnan toiminnoissa työskentelevää henkilöä. Alustavan arvion mukaan enintään noin 40 tehtävää voisi muuttua olennaisesti tai lakata. Uudistuksen yhteydessä avautuisi myös merkittävä määrä uusia työtehtäviä, joten mahdollisten henkilöstövähennysten määrän arvioidaan jäävän selvästi pienemmäksi.

– On harmillista henkilöstön, asiakkaidemme ja koko yhteiskunnan kannalta, että työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn käytettävät resurssit pienenevät. Työkykytoimintaan käytettävät summat ovat marginaalisen pieniä verrattuna työkyvyttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Jokainen ennaltaehkäisty työkyvyttömyyseläke on paitsi inhimillisesti tärkeä myös säästää yhteisiä varojamme. Meillä ei ole varaa menettää vuosittain 20 000 ihmistä ennenaikaisesti työelämän ulkopuolelle työkyvyttömyyden vuoksi, Pölönen sanoo.

– Uskomme, että toimintaa uudistamalla ja suurimpiin riskeihin keskittymällä pystymme jatkossa tarjoamaan asiakkaillemme entistä vaikuttavampaa tukea työkyvyttömyysriskien hallintaan. Työkyvyttömyyden ennalta ehkäisemiksi meidän on tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä, johon tarvitaan työntekijöitä, työnantajia, työterveyshuoltoa ja muita terveydenhuollon toimijoita, Kelaa ja eläkelaitoksia, Pölönen jatkaa.

Liitteet:

Lisätiedot:

Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, p. 050 1282
Mikko Mursula, varatoimitusjohtaja, sijoitukset, p. 050 380 3016
Liina Aulin, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, p. 040 770 9400

Lue myös: