Tiedote 4.2.2022

Tutkimus: Yhä useampi haluaisi työskennellä eläkkeellä – lisätienesteistä karttuu myös uutta eläkettä

Eläkeläiset voivat keskimäärin hyvin ja yhä useampi haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Eläkeläisistä 70 prosenttia kokee terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi. Kaksi kolmesta haluaa työskennellä eläkkeellä, moni uudella työnantajalla tai tehtävässä. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin eläkeläisten taloutta ja vireyttä.

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeläisten varautumista eläkepäiviin, työnteon jatkamista eläkevuosina ja verotuksen vaikutusta toimeentuloon. Samalla kartoitettiin myös eläkeläisten vireyttä ja toimeentuloa. Kyselyyn vastasi joulu-tammikuun aikana 1 210 eläkeläistä.

– Eläkeläiset voivat keskimäärin hyvin. Neljä viidestä kokee eläkkeelle siirtymisen olleen hyvinvoinnin kannalta positiivinen asia. Vaikuttaa siltä, että viime vuosina eläkkeelle on jäänyt yhä paremmin voivia eläkeläisiä, tutkija Jouni Vatanen Ilmarisesta sanoo.

Osaltaan eläkeläisten hyvästä voinnista kertoo myös se, että 62 prosenttia tuntisi jaksavansa työelämässä hyvin. Osuus on noussut tasaisesti Ilmarisen eri vuosina tekemissä tutkimuksissa: vuonna 2014 vastaava luku oli 57 prosenttia.

Hyvinvoivat eläkeläiset voisivat jatkaa työntekoa eläkkeellä

Eläkeläisten hyvinvointi on pysynyt hyvällä tasolla viime vuosina, vaikka alin vanhuuseläkeikä nouseekin vuosittain kolmella kuukaudella. Yhä useampi jatkoi työssä pidempään saadakseen suuremman eläkkeen.

Eläkeläisistä 70 prosenttia kokee terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi. Vain viisi prosenttia kokee terveytensä ja hyvinvointinsa huonoksi. Kun työ ei enää kuormita, jää aikaa panostaa omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Terveellinen ruoka, liikuntaharrastukset ja sosiaaliset kontaktit tukevat eläkeläisten hyvinvointia. Noin viidennes eläkeläisistä saa merkitystä ja henkistä hyvinvointia elämäänsä myös järjestö- tai vapaaehtoistoiminnasta. Terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi kokevien osuus on laskenut hieman vuodesta 2018 samalla, kun myös säännöllinen ystävien ja sukulaisten tapaaminen on vähentynyt.

Terveydenhuoltoon eläkeläiset toivoisivat parannusta siten, että laadukkaaseen hoitoon pääsisi nopeasti. Terveystarkastuksissa käy säännöllisesti 40 prosenttia vastanneista, vaikka perussairauksien hoidon ja ennaltaehkäisyn osalta moni eläkeläinen hyötyisi säännöllisistä käynneistä. Kyselyyn vastanneet ehdottavatkin, että Suomessa otettaisiin mallia monissa maissa toimivasta omalääkärijärjestelmästä.

Suurin osa (62 %) kokisi jaksavansa ansiotyössä hyvin ja yli joka toinen (53 %) kokee, että työssäkäynti lisäisi hyvinvointia.

Eläkeläisten taloudellinen asema on pysynyt vakaana

Suurin osa (78 %) eläkeläisistä on varautunut taloudellisesti eläkepäiviin. Yleisimpiä varautumiskeinoja ovat oman asunnon ostaminen ja rahan säästäminen tilille. Vastaajista 36 prosenttia on sijoittanut rahastoihin, osakkeisiin tai kiinteistöihin.

– Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna aivan yhtä monella ei ollut omaa asuntoa, mutta toisaalta yhä useampi oli sijoittanut. Ryhmien välillä oli eroja siinä, miten hyvin on itse varautunut eläkepäiviin. Muita heikommin ovat varautuneet työttömänä eläkkeelle jääneet, alle 1 400 euron eläkettä saavat ja yksinasuvat, Vatanen kertoo.

Eläkeläiset arvioivat toimeentulonsa keskimäärin kohtalaiseksi, mutta vastauksissa on paljon hajontaa. Joka toinen eläkeläinen kokee, ettei eläke ole riittävä. Keskimääräisestä noin 1 860 euron eläkkeestä jää vastanneille käteen pakollisten menojen jälkeen 482 euroa oman arvionsa mukaan. Summa ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosina.

Vastanneiden mielestä verotuksen tulisi myös kannustaa enemmän pieniinkin lisäansioihin. Tällä hetkellä työskentelyä eläkkeellä tuetaan verovähennyksin, joita saa sekä eläkkeestä että työtulosta. Suurin hyöty verovähennyksestä tulee vasta noin 10 000 euron vuosittaisella palkkatulolla, jolloin tyypillisesti vähän töitä tekemällä suurin hyöty jää saamatta. Verovähennystä ei myöskään tunneta kovin hyvin. Tutkimuksen mukaan vain noin 40 prosenttia eläkeläisistä tietää, että saisi verovähennyksiä sekä eläkkeestä että palkasta.

Kaksi kolmesta haluaa työskennellä eläkkeellä, moni uudella työnantajalla tai tehtävässä

Kymmenessä vuodessa halukkuus tehdä ansiotöitä eläkkeellä on noussut. Vastaajista jopa kaksi kolmesta (63 %) haluaisi työskennellä eläkkeellä. Osuus on noussut prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta.

– Hieman useampi haluaisi tehdä töitä mieluummin uudelle työnantajalle kuin edelliselle työnantajalleen. Vanha työ on voinut olla henkisesti tai fyysisesti kuormittavaa tai osa-aikatyö ei ole ollut mahdollista. Siksi tulisi edistää erilaisia keinoja tehdä ansiotöitä eläkkeellä myös täysin uusissa tehtävissä. Yrittäjyys on myös suosittu vaihtoehto ja noin joka seitsemäs haluaisi tehdä ansiotyötä yrittäjänä, Vatanen kertoo.

Moni eläkeläinen toivoo myös vaihtelua työtehtäviin. Aiemmassa työtehtävässä haluaisi jatkaa 37 prosenttia vastanneista, kun uudessa työtehtävässä haluaisi toimia jopa 29 prosenttia vastanneista.

Useimmat haluaisivat työskennellä osa-aikaisesti noin pari päivää viikossa. Aina ei ole tarjolla sopivaa työtä tai voi olla muita esteitä. Siten lopulta 42 prosenttia on kertonut tehneensä ansiotöitä eläkkeellä. Tärkeimmät syyt työntekoon ovat mielekäs tekeminen ja tulotason parantaminen.

Lähes joka toinen kertoo, että eläkeläisenä olisi sopivaa työtä tarjolla. Prosenttiosuus on noussut hieman vuosittain.

– Tämä kertoo mielestäni siitä, että asenteet ovat hitaasti muuttumassa. Toisaalta eläkeläiset itse kokevat työnteon mielekkääksi ja toisaalta yhä useampi työnantaja arvostaa lähellä eläkeikää olevien osaamista, Vatanen sanoo.

– Työnantajien on hyvä tiedostaa, että meillä on paljon hyvinvoivia, työntekoon halukkaita eläkeläisiä, joilla on vielä annettavaa työelämälle. Työtä voidaan muokata osa-aikatyöhön sopivammaksi ja näin voidaan osaltaan tukea sitä, että meillä on jatkossakin riittävästi työvoimaa eri aloilla, Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarinen sanoo.

Eläkeläisten työnteko on yleistymässä

Työikäisten määrä laskee 2030-luvulle tultaessa edelleen ja tarvitaan osaavaa työvoimaa. Tuoreilla eläkeläisillä on puolestaan työkykyä ja halua tehdä pari päivää viikossa ansiotöitä.

– 2020-luvun aikana eläkeläisten terveys voi parantua entisestään ja työtä tekeviä eläkeläisiä on yhä enemmän. Työikäisten työkykyyn panostetaan jatkuvasti ja tämä näkynee eläkkeelle jäävien terveydessä, Vatanen uskoo.

FAKTA: Eläkeläisten talous ja vireys -tutkimus

  • Ilmarisen tutkimus selvitti eläkeläisten taloudellista tilannetta, hyvinvointia ja työskentelyä eläkkeellä.
  • Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa 1 210 Ilmarisen eläkkeensaajaa ja vastausprosentti oli 42 %. Osa vastaajista oli ollut eläkkeellä pari kuukautta, osa yli vuoden ja osa yli viisi vuotta.
  • Vastanneet saivat hieman keskimääräistä parempaa eläkettä, joten tuloksia painotettiin eläkkeen määrän mukaan. Siten tulokset kuvaavat hyvin yksityisen sektorin eläkkeensaajia.
  • Tulokset julkaistiin Ilmarisen ja Vanhuustyön keskusliiton iAreena-webinaarissa 4.2.2022. Ilmarinen toteutti kyselytutkimuksen eläkeläisille jo 11. kerran.

Liite:

Ajankohtaista

Uutinen 16.6.2022

YEL-lakiuudistus etenee kesäkuussa hallitusesittelyyn – Esityksessä täsmennyksiä yrittäjän työtulon määrittelyyn ja tarkistamiseen

Suomen hallitus esittää yrittäjän eläkelain uudistamista 1.1.2023 alkaen. Lakiuudistuksen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa sekä yritystoiminnan alkuvaiheessa että toiminnan jatkuessa.

YEL-lakiuudistus etenee kesäkuussa hallitusesittelyyn – Esityksessä täsmennyksiä yrittäjän työtulon määrittelyyn ja tarkistamiseen

Tiedote 15.6.2022

Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä kasvoi edelleen - nousua lähes viisi prosenttia

Työntekijämäärä nousi toukokuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä lähes viisi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Työntekijämäärä on nyt jatkanut kasvuaan yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan. Toimialoista vahvimmin kehittyivät majoitus- ja ravitsemusala sekä henkilöstövuokraus. Osalla aloista voi jo esiintyä pulaa henkilöstöstä.

Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä kasvoi edelleen - nousua lähes viisi prosenttia
Lisää uutisia ja tiedotteita