Osta Kirjaudu

Yläraajan rasitusoireet, työkyky ja työn muokkaus

Toistoliikkeiden aiheuttama liiallinen kuormitus on usein syynä kyynärvarren, ranteen ja käden kiputiloihin. Niihin on mahdollista vaikuttaa työtä muokkaamalla.

Valtaosa käden ja kyynärvarren rasitusoireista parantuu muutamassa viikossa, mutta oireiden toistuminen on tavallista ja vain pieni osa tapauksista kroonistuu.

Yläraajojen rasitusoireiden toteaminen perustuu esitietoihin, riskitekijöihin, oireisiin ja lääkärin tekemiin tutkimuksiin. Tutkimuksessa käytetään apuna erilaisia testejä ja tutkimuksia, kuten vastustetut lihasvoimatestit, kivun provokaatiotestit tai puristusvoiman mittaaminen. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita ENMG-tutkimusta (elektroneuromyografia eli hermoratatutkimus) tai röntgenkuvausta ja erityistapauksissa magneetti- tai ultraäänikuvausta.

Tyypillisimmät rasitussairaudet

  1. Epikondyliitissa kipu tuntuu kyynärpäässä lihasten kiinnittymiskohdassa olkaluun sisä- (sisänastan tulehdus) tai ulkosivunastassa (ns. tenniskyynärpää). Nostot ja puristusote tekevät yleensä kipeää, joten niitä pitää pyrkiä välttämään. Epikondyliittia esiintyy suunnilleen yhtä paljon naisilla ja miehillä. Ylipaino nostaa riskiä, samoin tupakointi. Hoidossa voi käyttää paikallisia tulehduskipulääkkeitä. Kortisoniruiskeita ei nykyään suositella. Fysioterapiaa, lastaa tai akupunktiota kannattaa kokeilla. Leikkaus tulee kyseeseen vain harvoissa, perustelluissa tapauksissa.

  2. Jännetuppitulehduksessa kipu ja mahdollinen turvotus paikantuu jännetuppeen ja sitä ympäröivään kudokseen. Jänteen kulku jännetupen sisällä voi vaikeutua, jolloin syntyy ahtauttava jännetuppitulehdus. Liike on rajoittunut, ja liikuttelu pahentaa kipua. Kipu on yleensä pahimmillaan aamulla ja helpottaa, kun kättä käyttää. Jännetuppia on ranteen ylä- ja alapuolella. Jos ahtauttava jännetuppitulehdus sijaitsee sormen koukistajajänteessä, sitä kutsutaan napsusormeksi. Jos tulehdus sijaitsee peukalossa, sitä kutsutaan De Quervainin taudiksi. Hoitona on kuormituksen vähentäminen, paikallinen kipugeeli sekä jossakin tapauksissa kortisoniruiske tai leikkaus. Lastaa voi käyttää, jos se auttaa selviytymään työssä.

  3. Rannekanavaoireyhtymää esiintyy Suomessa miehillä noin 2 %:lla ja naisilla noin 5 %:lla. Altistavia tekijöitä ovat ylipaino, raskaus ja tietyt sairaudet (diabetes, nivelreuma, kilpirauhasen vajaatoiminta ja munuaissairaudet). Myös tupakointi lisää riskiä. Rannekanavaoireyhtymä voi tulla myös rannemurtuman jälkeen. Rannekanavaoireyhtymässä peukalo, etu- ja keskisormi sekä nimetön puutuvat. Oireet pahenevat yleensä öisin, ja käden ravistelu lievittää niitä. Kädessä voi olla myös särkyä, ja se saattaa tuntua kömpelöltä ja heikolta. Jos kyseessä on selvästi ohimenevä, esimerkiksi raskauden, fyysisen rasituksen tai murtuman aiheuttama tila, ja oireet ovat lieviä tai kestäneet lyhyen aikaa, hoidoksi riittää turvallinen kipulääkitys, ohjaus ja seuranta. Joskus apua on myös lastoituksesta, esimerkiksi yölastasta. Pinnetila voi korjaantua ilman leikkausta, mutta jos oireet ovat voimakkaat tai tutkimustulokset viittaavat mahdolliseen hermovaurioon, hoitona on leikkaus.

Yläraajan rasitusoireiden hoito

Hoidolla pyritään lievittämään kipua ja palauttamaan työkyky. Lääkityksen tavoitteena on kivun turvallinen hoito, joten ensisijaisia vaihtoehtoja ovat paikallisesti käytettävät tulehduskipuvoiteet ja -geelit sekä parasetamoli. Normaalit arkipäivän toimet, kuten liikunta ja kotiaskareet kivun sallimissa rajoissa, edistävät toipumista. Liikuntaharjoituksilla voi nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja. Muita keinoja voivat olla työterveyslääkärin yhteydenotto esihenkilöön, uudet työjärjestelyt, työfysioterapeutin tuki ja osasairausvapaa.

Työn riskitekijät vaikuttavat työkykyyn

Tärkeimpiä työhön liittyviä epikondyliitin, jännetuppitulehduksen ja rannekanavaoireyhtymän riskitekijöitä ovat

  • samanlaisina toistuvat työliikkeet eli toistotyö  
  • tehtävät, joissa täytyy käyttää runsaasti käsivoimia  
  • työasennot, joissa ranteen pitää olla taivutettuna 
  • kylmä ja tärinä.  

Kun nämä tekijät esiintyvät yhdessä, ne myös voimistavat toistensa vaikutusta.

Jos työ vaatii kipeytyneen raajan käyttöä, voi lyhyt 3–5 päivän sairausloma olla oireiden kivuliaimmassa vaiheessa aiheellinen. Vaikeimmissa tapauksissa tietyin kriteerein jännetuppitulehdus, epikondyliitti ja rannekanavaoireyhtymä voidaan luokitella myös ammattitaudeiksi. Ammattitautikorvaus edellyttää, että yläraajan rasitusoireet ovat todennäköisesti ja pääosin aiheutuneet työstä. Jos yläraajan rasitusoireet pitkittyvät ja on epävarmaa, pystyykö entisestä työstään enää selviytymään, on harkittava alan vaihtoa sekä ammatillista kuntoutusta.

Työterveys on keskeisessä roolissa rasitusoireiden ehkäisyssä, tunnistamisessa ja hoidossa. Työtä suunniteltaessa pyritään siihen, että työ sisältää mahdollisimman vähän samanlaisina toistuvia liikkeitä. Jos tehtävä kuitenkin sisältää toistotyötä, on tärkeää totuttaa uusi työntekijä siihen vähitellen. Työssä käytettävät työvälineet kannattaa valita huolellisesti ja opastaa niiden oikeaoppinen käyttö, jotta voidaan vähentää yläraajojen kuormitusta. Työtehtävistä riippuen rasitusvammojen ehkäisyssä ja kuntoutuksessa/hoidossa on myös hyvä huomioida oikeat nostotekniikat, liikutettavien taakkojen keventämismahdollisuudet, tarttumisen apuvälineet, tauotus ja esimerkiksi mahdollisuudet hyödyntää puheentunnistusohjelmistoja.

Jos työntekijällä on jo ollut työn aiheuttama rasitusvamma, työterveyshuolto voi suositella, ettei työntekijää sijoitettaisi sellaiseen työhön, jossa se voi uusiutua.

Muita yleisiä TULE-vaivoja

Selkävaivat

Niskavaivat

Olkavaivat

Nivelrikko

Sivu päivitetty viimeksi