Uutinen 24.4.2023

Lyhyille ulkomaan liike- ja kokousmatkoille ilman A1-todistusta

Eläketurvakeskus on päivittänyt ohjeistustaan ulkomaan työskentelystä niin, että lyhyiden kokous- ja liikematkojen osalta työnantaja voi halutessaan harkita, hakeeko hän A1-todistusta työntekijälleen, ellei tiedossa ole, että todistusta vaaditaan työskentelymaassa. A1-todistuksella työntekijä osoittaa kuuluvansa lähettävän valtion sosiaaliturvaan ja sosiaalivakuutusmaksut maksetaan lähettävään valtioon.

Aikaisemman ohjeistuksen mukaan oli suositeltavaa hakea A1-todistus Eläketurvakeskuksesta, jos työntekijä lähti työskentelemään EU/ETA-maahan, Sveitsiin, sosiaaliturvasopimusmaahan (etk.fi) tai Isoon-Britanniaan ulkomaantyömatkalle tai ulkomaan etätyöpäivälle käytännössä aina, kun Suomen raja työtarkoituksissa ylittyi.  

Nyt Eläketurvakeskus on tarkentanut ohjeistustaan niin, että lyhyiden työ-kokous- ja liikematkojen (etk.fi) osalta työnantaja voi halutessaan harkita, hakeeko hän A1-todistusta työntekijälleen, ellei tiedossa ole, että todistusta vaaditaan työskentelymaassa. Tällaisissa tilanteissa työskentelymaat käytännössä harvemmin vaativat A1-todistuksen esittämistä varsinkaan etukäteen.  Lyhyillä kokous-työ-ja virkamatkoilla todennäköisyys todistuksen tarpeelle on pieni. A1-todistuksen voi hakea takautuvasti myös jälkikäteen, mikäli ulkomainen taho näin vaatii, tai työmatkalla sattuu tapaturma.

– Työnantaja harkitsee, hakeeko hän todistusta lyhyelle kokous- tai liikematkalle. Sosiaaliturva-asetuksessa ei määritellä sitä, kuinka lyhyelle ajalle todistusta tulee hakea. Tarve todistukselle vaihtelee alasta ja työskentelymaastakin riippuen, sanoo Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalveluiden yksikön päällikkö Noora Allenius. 

• Tutustu tarkemmin ulkomaantyön vakuuttamiseen  

Mikä ihmeen A1? 

Työntekijä saattaa tarvita A1-todistuksen, jos hän joutuu työtapaturmaan tai sairastuu ulkomailla työskennellessään. Todistus kertoo toisen maan viranomaisille, että Suomi vastaa työntekijän sosiaaliturvasta.  
 
A1 kertoo siis, mihin maahan työntekijän sosiaaliturvamaksut maksetaan ja minkä maan sosiaaliturvaa hänen kohdallaan sovelletaan. Jos todistusta ei ole, kuuluu työntekijä EU-lainsäädännön mukaan työntekomaan sosiaaliturvaan, ja työnantaja maksaa sosiaaliturvamaksut myös kyseiseen maahan. 

Miksi A1-todistus tarvitaan? 

Ulkomaantyön komennukset sekä ulkomaan etätyö ovat lisääntyneet valtavasti. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, kenen vastuulla sairastaminen missäkin tilanteessa on. Muutkin EU:n jäsenvaltiot ovat lisänneet A1-todistusten asianmukaisen käytön valvontaa. Lähtökohtaisesti kyse on työsuojelun työoikeudellisesta valvonnasta. Joissakin tapauksissa työntekijöitä ei olla päästetty tehtaille tai rakennustyömaille ilman A1-todistusta edes päivän mittaiselle vierailulle, koska heitä isännöivä yritys ei ole halunnut ottaa itselleen vastuuta mahdollisesta työtapaturmasta työntekijän vieraillessaan heidän työmaallaan. 

Jos A1-todistusta ei ole, työskentelyvaltion viranomaiset voivat vaatia sosiaaliturvamaksujen maksamista ulkomailla työskentelyjaksolta. Lähtökohtaisesti seurauksista säädetään työsuojelupuolen lainsäädännössä. 

Tuhansien eurojen sanktioita A1-todistuksen puuttumisesta  

Jos A1-todistusta ei ole, riskinä on esimerkiksi evätty pääsy työmaalle tai sosiaaliturvamaksujen maksaminen sekä kotimaassa että maassa, jossa ulkomaantyötä tehdään. Lisäksi viranomaiset voivat määrätä sakkoja sosiaaliturvamaksujen rikkomisesta kansallisen lainsäädännön perusteella.  

Taloudellisten riskien lisäksi työntekijä saattaa kohdata byrokraattisia haasteita asioidessaan maassa, jota ei tunne. Myös maineriski saattaa konkretisoitua, jos asia nousee esiin mediassa. Useat työnantajat ovat havahtuneet asiaan vasta sitten, kun jotain on jo sattunut.  

A1-todistuksen saa helposti kahdeksi vuodeksi kerrallaan 

Työnantaja voi hakea työntekijälle A1-todistusta kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kaikkia matkoja ei tarvitse etukäteen tietää: riittää, että ilmoittaa työntekijän matkustavan paljon. Jos kyseessä on yksittäinen työmatka, todistus haetaan vain kyseiselle matkalle, eikä tällöin 2 vuodeksi. Todistusta haetaan Eläketurvakeskuksen sähköisen asioinnin kautta ja parhaimmillaan sen saa kahdessa tunnissa. Todistuksen saa myös ladattua suoraan omalle mobiililaitteelleen.   

A1-todistuksen voi hakea myös takautuvasti, mutta byrokratiaa on huomattavasti helpompi hoitaa ennen kuin jotakin tapahtuu. Palvelua saa niin ikään helpommin, kun dokumentit on etukäteen huolehdittu kuntoon.  

A1-todistuksella automaattisesti myös eurooppalainen sairaanhoitokortti 

Kela saa tiedon myönnetystä A1-todistuksesta, jonka jälkeen työntekijälle lähetetään eurooppalainen sairaanhoitokortti. Kortti helpottaa asiointia paikallisessa lääkärissä ja sairaalassa varsinkin, jos yhteistä kieltä ei ole.  

A1 on käytössä laajasti 

A1-todistusta haetaan samalla hakemuksella työskentelyyn EU/ETA-maassa, Sveitsissä tai sosiaaliturvasopimusmaassa.  Sitä ei käytetä muissa maissa. Sosiaaliturvasopimusmaiden osalta kyseessä on alla mainitun sopimuksen mukainen todistus sovellettavasta lainsäädännöstä.  

Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus Australian, Chilen, Etelä-Korean, Intian, Israelin, Japanin, Kanadan, Kiinan, Quebecin ja USA:n kanssa. Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset eivät kata kaikkia samoja etuuksia kuin EU:n sosiaaliturva-asetus. 

Kaikki sopimukset kattavat eläkkeet, mutta esimerkiksi USA:n ja Kanadan sopimukset eivät kata lakisääteistä tapaturmavakuutusta eivätkä suurinta osaa Kelan etuuksia. 

Webinaarissa neuvomme ulkomaantyön vakuuttamisen kiemuroissa sekä A1-todistuksen hakemisessa

• Tule kuulolle maksuttomaan ulkomaantyön webinaariimme 27.4.2023 kello 9–12.  
  Lue lisää ja ilmoittaudu 
• Esimerkkejä lyhyiden kokous- ja liikematkojen vakuuttamisesta ulkomaantyön aikana on koottu ETK.fi-palveluun Lyhyet kokous- ja liikematkat (etk.fi)