Videopelien pelaamisesta on tullut arvostettua työtä, jossa suomalaiset ovat maailman huippua


Vielä muutama vuosi sitten ajatus videopelien pelaamisesta ammattina nauratti ihmisiä. Nyt esports on kovaa vauhtia nousemassa maailman seuratuimmaksi lajiksi, jonka ammattilaiset takovat miljoonia. Uuden pelimaailman ytimessä ovat suomalaisen Havu Gamingin tapaiset joukkueet.

”Kuvitteleeko joku oikeasti, että pelaaminen on oikeaa työtä?”

Tuon tuosta internetissä väitellään siitä, onko esports eli videopelien kilpapelaaminen urheilua vai ei. Keskusteluja käydään erityisesti silloin, kun suomalaisten esports-pelaajien saavutuksista uutisoidaan. Uusi laji herättää tunteita puolesta ja vastaan.

Väittelyistä huolimatta varmaa on kuitenkin se, että esports on tullut jäädäkseen – niin viihteenä kuin myös täysin uudenlaisena ammattina. On myös hyvin todennäköistä, että esportsista tulevat seuraavat häkkiset, selänteet ja nykäset. Samalla esportsista voi tulla laji, josta Suomi tunnetaan maailmalla.

Maailmanmaineeseen 20 vuotta vanhaa klassikkoa pelaamalla

Yksi uudenlaisen työelämän työpäivä on juuri alkamassa Helsinki Games Factoryssa, Maria01:n vieressä sijaitsevassa suomalaisen pelialan superkeskittymässä.

Helsinki Games Factoryn aulaan astelee Lasse Salminen. Noin vuosi sitten Salminen jätti mediamyynnin työt isossa konsernissa ja ryhtyi luotsaamaan toimitusjohtajana Havu Gaming -pelijoukkuetta.

Salminen näyttää tien joukkueen treenitiloihin, jotka löytyvät Helsinki Games Factoryn sivusiivestä. Samassa paikassa pelaa tiimeineen myös Joel Harkimo, joka on isänsä Hjallis Harkimon kanssa lähtenyt isosti mukaan esports-bisnekseen.

Uudenkarheissa tiloissa istuu keskittyneesti kuusi nuorta miestä pelipaidoissa, syvälle ralliautomaisiin pelituoleihin painautuneina. Seinällä on erilaisia karttoja, ja huoneessa tuoksuu asiaankuuluvasti energiajuoma ja sähkö.

– Kaverit harjoittelevat just kranaattien heittoa, Salminen kertoo samalla, kun Petteri ”peku” Jaakkolan virtuaalihahmo nakkaa pelissä savukranaatin taktisesti juuri oikeaan kohtaan.

Peli on CS:GO eli Counter Strike: Global Offensive, jossa Havu on yksi Suomen parhaista. Counter Strikea eli CS:ssää eli kynäriä on pelattu jo lähes 20 vuotta, niin harrastuksena kuin kilpaurheiluna. Pelin idea on tiivistettynä se, että terroristit yrittävät räjäyttää pommin ja erikoisjoukot estää sen.

CS vaatii pelaajilta tarkkaa silmä-käsi -koordinaatiota, raudanlujia hermoja, taktista pelisilmää ja huippuunsa viritettyä tiimityötä.

Suosittu peli on pysynyt pelaajien ja peliturnausten järjestäjien suosiossa. Moni tienaa Havun pelaajien tavoin pelillä myös elantonsa.

Suomalaiset pelaajat ovat olleet aina maailman kärkeä

Havulla on aamupäivällä kello 12 pari tuntia aikaa kuville ja haastatteluille. Kolmelta alkavat yömyöhään kestävät treenit, tai oikeastaan työt, sillä töistä tässä on kyse. Havu on bisnestä tekevä yritys, jota Salminen luotsaa toimitusjohtajan ja managerin roolissa.

– Olen itse pelannut aina videopelejä ja seurannut pitkään suomalaisten ammattilaisten pelaamista. Aiemmassa työpaikassa syntyi ajatus siitä, että haluaisin viedä suomalaista esports-kenttää eteenpäin, Salminen kertoo.

Pian kasassa oli kuuden miehen porukka, joista puolet oli kilpapelaajia ja puolet myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Salminen oli huomannut mediamyyntiä tehdessään, kuinka paljon yritykset laittavat rahaa tavanomaiseen mainontaan.

– Perinteinen mediamyynti ei tavoita enää niin hyvin kuin ennen. Markkinointimielessä esports alkoi kiinnostaa, kun näin globaaleja lukuja.

Talouslehti Forbesin mukaan esportsin liikevaihto oli viime vuonna noin 900 miljoonaa euroa, ja lajia seurasi noin 400 miljoonaa katsojaa. Reilu kolmasosa liikevaihdosta tuli sponsoroinnista, loput jakaantuivat mainonnan, mediaoikeuksien, julkaisuoikeuksien, televisiointioikeuksien sekä oheistuote ja -lippumyynnin välillä.

– Haluamme osaltamme auttaa yrityksiä erilaisten yhteistyökampanjoiden avulla ymmärtämään uudenlaisen median mahdollisuudet ja tarjota kanavan sitoutuneelle ja nuorelle kohderyhmälle. Meille on tärkeää myös yhteiskunnalliset näkökulmat ja vastuullisuus, koska lajia seuraa pääosin nuori väestö.

– Olisi helppo lähteä yhteistyöhön isojen ulkomaisten rahapeliyhtiöiden kanssa pelkästään eurojen takia, mutta meille kotimaisuus ja vastuullisuus nuoria kohtaan on rahaa tärkeämpää, Salminen lisää.

Monien muiden lajien tapaan esportsissa bisnes nivoutuu starojen ympärille. Parhaimmat pelaajat, kuten suomalaiset linnan juhlissakin olleet Jere ”JerAx” Vainikka ja Topias ”Topson” Taavitsainen, tienaavat miljoonia ja heidät tunnetaan ympäri maailmaa. Fanit kannustavat ja seuraavat idoleitaan, jotka ovat yrityksille herkullisia yhteistyökumppaneita. Vaikuttajamarkkinoinnissa on isot mahdollisuudet.

Salmisen mukaan yhteistyö kannattaa, sillä Suomen asema esportsissa on erittäin vahva.

– Suomalaiset pelaajat ovat aina olleet maailman kärkeä. Suomella on esportsissa paremmat mahdollisuudet menestyä kuin missään muussa lajissa, jääkiekko mukaan lukien. Harjoitusmahdollisuudet ovat täällä yhtä hyvät kuin muualla maailmassa, ja koska esports on niin globaali laji, hyppy kansainvälisille areenoille on helppo tehdä lyhyessäkin ajassa.

Ammattipelaajan palkka syntyy monesta lähteestä

Peku, hoody, Twixie, ZOREE, sLowi, sAw, lukee Havun CS-tiimin esittelyssä. Pelaajat kutsuvat toisiaan nimimerkeillä, joihin yleensä liittyy jokin tarina tai pelaajan arvostama piirre tai ominaisuus.

Kahdelta Petteri ”peku” Jaakkola ja Eetu ”sAw” Saha pitävät treeneistä lyhyen tauon. Molemmat ovat nuoria miehiä, jotka ovat päättäneet keskittyä kilpapelaamiseen. Jaakkola on Havun pelinjohtaja, Saha valmentaja.

– Pitkän harkinnan jälkeen päätin jouluna, etten ilmoittaudu seuraavalle lukukaudelle. Peli ei voinut odottaa, tradenomiksi opiskeleva Jaakkola sanoo.

– Itse menin viime syksynä takaisin kouluun. Uskon, että aikaa löytyy pelaamiselle ja koululle, kunhan aikatauluttaa hyvin, Saha jatkaa.

Jaakkola kertoo, että harjoituksia on Havun tiimin kanssa 5–7 kertaa viikossa. Siihen tulee päälle vielä omat pelaamiset. Työpäivän kesto vaihtelee 4–10 tunnin välillä. Pelaajat toimivat kevytyrittäjinä, jotka laskuttavat Havua eri palveluiden kautta.

Työ koostuu kilpapelaamisen lisäksi striimaamisesta eli suorista lähetyksistä, joita videopeliskenessä tehdään esimerkiksi Twitch-nimisessä palvelussa. Striimata voi mitä vain, mutta yleensä pelaajat striimaavat omia otteluitaan ja treenejään. Katsojia voi olla tuhansia. Twitch on ennen kaikkea pelaajien hubi eli toiminnan keskittymä, jossa syntyy kulttuureja, ystävyyksiä ja liiketoimintaa.

­– Palkan lisäksi saan sponssitavaraa yhteistyökuvioista, Jaakkola sanoo ja osoittaa kotimaisen lifestyle-vaatemerkin paitaansa. Yhteisellä mallistolla halutaan tuoda tyyliä niin pelaajien vaatteisiin kuin myös heidän käytökseensä peleissä.

Esports ja urheilu kuuluvat yhteen

Moottoriurheilu, shakki, ammunta, darts, pöytätennis… Monet urheiluksi määritellyt lajit pakenevat urheilun perinteistä määritelmää. Kun esportsia vertaa näihin lajeihin, on vaikea nähdä, miksei se voisi olla urheilua.

Lisäksi lähes kaikki suurimmat esports-joukkueet ovat urheilujoukkueiden omistamia, oli kyse sitten NFL:stä, NHL:stä tai SM-liigasta. Perinteisten lajien urheilijat ovat usein ahkeria videopelien pelaajia, mikä murtaa entisestään urheilijat vastaan nörtit -myyttiä.

Monien muiden pelaajien tavoin Jaakkola ja Saha eivät jaksa kiinnostua liikaa siitä, kutsutaanko esportsia urheiluksi vai kilpailuksi. Varmaa on silti se, että vaatimukset, varsinkin henkiset, ovat samankaltaisia kuin urheilussa.

– Huipulle pyrkiminen on psyykkisesti erittäin kuormittavaa, Jaakkola sanoo.

– Tämä vaatii paljon keskittymistä. Fyysinen tekeminen, hyvät ruokailutottumukset ja unenlaatu auttavat jaksamaan psyykkisellä puolella, valmentajana pelaajien kuntoa seuraava Saha lisää.

Kello lähestyy kolmea. Salminen käy toteamassa, että kohta pitäisi olla pelipaikoilla. Jaakkolan ja Sahan työpäivä on alkamassa. Tulevaisuudessa yhä useampi nuori voi tienata leipänsä näin, virtuaalimaailmoissa urheilemalla.

– Kehitys on menossa siihen suuntaan, että tämä voisi olla se ainoa työ. Mutta tätä on vaikea kuvitella pitkäaikaiseksi työksi, varsinkin kun ottaa huomioon, että suurin osa pelaajista vaihtaa muihin hommiin 30 vuoden paikkeilla, Saha pohtii.

Uusi työ asettaa haasteita esimiestyölle ja itsensä johtamiselle

 Ilmarisen palvelujohtaja Kati Huoponen pitää esportsia kiehtovana alana, joka kertoo laajemmin siitä, kuinka nopeasti ja merkittävästi työ nyt muuttuu.

– Muutoksen vauhti on hurjaa. Osa perinteisistä töistä ja työtehtävistä katoaa, mutta samalla syntyy uusia tehtäviä tilalle.

Influencerit, tubettajat, esports-pelaajat… Moni miettii, ovatko nämä työt oikeasti töitä ja voiko niillä elää.

– Nämä ovat kaikki erinomaisia esimerkkejä työtehtävistä, joilla on jo nyt mahdollisuus ansaita leipänsä. On todella hienoa, että näiden mahdollisuuksien kautta nuoret voivat päästä aivan uudella tavalla kiinnittymään työelämään.

Yhä useampi uusi työ on esportsin tavoin istumatyötä, joka kasvattaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä.

– Karu totuus on se, että istumatyö tappaa. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä liittyy näihin sairauksiin. Istumatyössä fyysisestä kunnosta huolehtimisen merkitys korostuu, Huoponen lisää.

Suurimmat tulevaisuuden haasteet Huoponen näkee siinä, miten uutta ja usein monipaikkaista sekä epäsäännöllistä työtä opitaan johtamaan.

– Kun tiimi ei ole enää esimiehen silmien alla, miten pysytään kärryillä ihmisten jaksamisesta ja voidaan riittävän ajoissa havaita huolestuttavat signaalit ja reagoida niihin? Työntekijöiltä uudenlaiset työt vaativat puolestaan aiempaa enemmän oman työn johtamista ja hallitsemista.

 

Esports pähkinänkuoressa

  1. Esports on videopelien kilpapelaamista suurten ja monesti virtuaalisten yleisöjen edessä.
  2. Käytännössä peli voi olla mikä vain, mutta yleensä puhutaan suosituimmista peleistä, kuten Counter Strikesta, Dota2:sta, Fortnitesta tai League of Legendsista.
  3. Peleillä on omat liigansa ja turnauksensa, joiden voitoista joukkueet tavoittelevat etenemällä kohti mestaruuskisoja. Palkintorahat voivat nousta miljooniin euroihin
  4. Esportsin suosio kasvaa nyt kovaa vauhtia. Esimerkiksi yhdysvalloissa esports on kolmanneksi suosituin urheilulaji.
  5. Suomessa esports on toiseksi suosituin laji 18–29-vuotiaiden joukossa.
  6. Lajin kasvaneesta arvostuksesta Suomessa kertoo myös se, että Puolustusvoimat on hyväksynyt sen urheilukoulunsa lajiksi.