Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander siirtyy Eläketurvakeskukseen
Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander on nimitetty Eläketurvakeskukseen suunnittelu-, tutkimus- ja tilastotoiminnoista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
Kiander on työskennellyt Ilmarisessa vuodesta 2010, ensin talousjohtajana ja vuodesta 2018 alkaen yhteiskuntasuhdejohtajana. Hän on myös Ilmarisen johtoryhmän jäsen. Kiander aloittaa uudessa tehtävässä syksyllä.
– Haluan lämpimästi kiittää Jaakko Kianderia hänen merkittävästä työstään Ilmarisen hyväksi ja toivottaa onnea uuteen tehtävään. Jaakko on Suomen arvostetuimpia työeläkealan asiantuntijoita ja on hienoa, että hänen osaamisensa on jatkossakin eläkealan käytettävissä. Yhteistyömme tulee jatkumaan tiiviinä myös uudessa roolissa, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoo.
– Olen saanut työskennellä Ilmarisessa kiinnostavalla näköalapaikalla lähes kymmenen vuotta ja haluan lämpimästi kiittää yhteisistä vuosista yhtiön johtoa, työtovereita ja hallintoa. Odotan myös mielenkiinnolla uutta tehtävää, jossa korostuvat eläkejärjestelmään ja tutkimukseen liittyvät tehtävät. Samalla saan tilaisuuden palata lähemmäksi ennestään tuttua tutkimustyötä, Jaakko Kiander sanoo.
Lisätietoja:
- toimitusjohtaja Jouko Pölönen p. 050 1282
- yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander p. 050 583 8599
- Eläketurvakeskus (etk.fi)
Ajankohtaista
Tutkimus: Epävarma maailmantilanne on lisännyt työkykyjohtamisen merkitystä
Työkyvyttömyys aiheuttaa vuosittain miljardiluokan kustannukset. Toimet sen ehkäisemiseksi korostuvat epävarmassa maailmantilanteessa. Vaikka taloudellinen tilanne on vaikea, haluavat yritykset edistää henkilöstön työkykyä. Tiedot selviävät Ilmarisen laajasta tutkimuksesta.
Uusia jäseniä Ilmarisen hallintoneuvostoon
Ilmarisen varsinainen yhtiökokous valitsi 24.3.2026 kolme uutta jäsentä hallintoneuvostoon.
Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärien kehitys jakaa Suomen kahtia
Työntekijämäärä väheni helmikuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -0,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Alueellisesti tarkasteltuna Länsi- ja Pohjois-Suomessa työntekijämäärät nousivat, kun taas Itä- ja Etelä-Suomessa suunta oli alaspäin.