Uutinen 5.2.2020

Kansainvälinen vertailu: Suomessa pienet eläkeläisten tuloerot

Suomi erottuu muista OECD-maista edukseen eläkeläisten matalilla tuloeroilla, selviää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuoreesta katsauksesta. Sen sijaan järjestö on huolissaan Suomen yrittäjien eläkkeiden riittävyydestä ja työttömyyseläkeputkesta.

OECD:n mukaan 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten tulot ovat tällä hetkellä 17 prosenttia pienemmät kuin koko väestön tulot. OECD-maissa ero on keskimäärin 13 prosenttia.

Myös Suomessa eläkeläisten tuloerot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä, mikä johtuu tuloerojen kasvusta työelämässä. Kuitenkin kasvu on meillä ollut lievää ja eroja on kyetty torjumaan muita OECD-maita paremmin.

Suomessa eläkkeiden taso on OECD:n havaintojen mukaan hyvä ja eläkeläisköyhyys vähäistä, toisaalta niiden hintana on kansainvälisesti vertailtuna korkeammat lakisääteiset eläkemaksut. Meillä työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksut yksityisellä sektorilla ovat keskimäärin hieman reilut 24 prosenttia palkoista, kun OECD-maiden keskitaso on noin 18 %.

Aihetta käsiteltiin myös Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaarissa, jossa pohdittiin, miten OECD-maat ovat onnistuneet turvaamaan eläkejärjestelmiensä taloudellista kestävyyttä ja eläkkeiden riittävyyttä eläkeuudistuksilla.

Euroopan väestö ikääntyy, joten eläkeläisten taloudellisen hyvinvoinnin merkitys kasvaa. Yhteisiä haasteita monille maille ovat nollakorot, väestön ikääntyminen ja julkisen velan kasvu.

Suomen järjestelmän heikkous on työttömyyseläkeputki

Jos henkilö jää työttömäksi yli 60-vuotiaana, työttömyyseläkeputki mahdollistaa varhaisen eläkkeelle siirtymisen. Siitä johtuen 13 -14 % eläkkeelle siirtyvistä on alle 63-vuotiaita.

Tätä ikää tulisi saada nostettua, jotta vaikeimmilta eläkeuudistuksilta vältyttäisiin, toteaa tutkimusseminaarissa puhunut, OECD:n eläketutkimuksesta vastaava vanhempi ekonomisti Hervé Boulhol. Niitä olisivat eläkkeiden leikkaus ja eläkemaksujen korotus.

Ekonomisti ei pidä tilannetta poikkeuksellisena OECD-maissa, mutta väestön nopeampi ikääntyminen Suomessa tekee asiasta meille erityisen haastavan.

Yrittäjien eläkkeet kaipaavat uudistamista

Erityisenä huolena Suomen kohdalla mainittiin yrittäjien eläkkeet. Niillä on vaara jäädä palkansaajien keskimääräisestä eläkkeistä 27 prosenttiin, jos yrittäjä itse ei nosta työtuloaan yli vähimmäistason eläkemaksuja ajatellen. OECD-maissa yrittäjän eläke on keskimäärin 79 prosenttia palkansaajan eläkkeestä.

OECD kehottaa Suomea harkitsemaan yrittäjien eläkemaksujen uudistamista. Työtulon sijaan yrittäjien eläkemaksut voisivat jatkossa perustua verotuksessa ilmoitettaviin tuloihin.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö perusti työryhmän 2017 selvittämään, miten tänä vuonna 50-vuotiasta yrittäjän eläkelakia voitaisiin uudistaa. YEL-järjestelmän taustalla oleva laki on ollut pitkälti samansisältöinen 70-luvulta saakka.

Työtulosta riippuvat sekä yrittäjän eläkkeen määrä että eläkemaksu, mutta myös sairausvakuutuksen päivärahat ja vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen korvaukset.

Lisäksi työtulo vaikuttaa yrittäjän työttömyysturvaan ja toimeentuloon äitiys- ja isyyslomilla.

Lue lisää

• Lue lisää (eläketurvakeskus.fi)
• Lue Suomea koskeva tiivistelmä vertailusta (OECD.org)