Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2022
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut elinaikakertoimen vuodelle 2022 ja se on 0,94659. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu.
Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1960 syntyneiden vuonna 2022 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,341 prosenttia.
Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2022 alkavan työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.
Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin, osittaisiin varhennettuihin vanhuuseläkkeisiin ja työuraeläkkeisiin.
Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Elinaikakerrointa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään.
Lue lisää:
- Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema tiedote
- Kirjautuminen Ilmarisen OmaEläke-palveluun
Ajankohtaista
Eläkettä työsuhdepolkupyöräedusta 1.1.2026 alkaen
Polkupyöräetu, eli työsuhdepyöräetu, on ollut työntekijälle verovapaa 1 200 euroon asti vuodessa. Tämä muuttui 1.1.2026 alkaen, jolloin polkupyöräetu ei ole enää verovapaa, vaan koko etu käsitellään veronalaisena luontoisetuna. Näin ollen edusta maksetaan jatkossa aina myös TyEL-maksu, ja etu kerryttää eläkettä.
Eläkkeensaaja, lue mitä vuosi 2026 tuo tullessaan
Tammikuun alussa työeläkkeen määrä nousee indeksikorotusten vuoksi noin 0,9 prosenttia. Ensi vuonna alin eläkeikä tulee täyteen vuonna 1961 syntyneillä. Eläkkeensaajan verokortit tulevat voimaan 1.1.2026 alkaen.
YEL-selvitys: Todelliset ansiot ja YEL-työtulo rinnakkain YEL:n eläkemaksun ja eläkkeen perustaksi
Työeläkealalla on odotettu ratkaisua yrittäjäeläkkeiden haasteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi selvityshenkilö Jukka Rantalan kartoituksen tarpeista kehittää yrittäjien eläkejärjestelmää. Rantalan ehdotus YEL-työtulon korvaajaksi on niin sanottu hybridimalli, jossa yrittäjän eläkemaksu ja eläkkeen kertyminen riippuisivat joko todellisista asioista tai nykyisenkaltaisesta YEL-työtulosta.