Ilmarisen joululahjoitus Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen
Joulutervehdysten lähettämisen sijaan Ilmarinen tukee lahjoituksella Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräystä.
Ilmarinen lahjoittaa 5 000 euroa Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen, jolla tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria kotimaassa. Lahjoituskohde valikoitui Ilmarisessa henkilöstön äänestyksellä.
– Korona-aika on koetellut erityisesti lapsia ja nuoria, ja heidän hyvinvointinsa tukeminen on nyt erittäin tärkeää. Olemme Ilmarisen 60-vuotisjuhlavuoden aikana kiinnittäneet erityistä huomiota nuoriin, ja joululahjoitus jatkaa samaa teemaa, Ilmarisen viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Liina Aulin sanoo.
Ilmarinen lahjoittaa vuosittain varoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Lahjoituksilla tuetaan pääsääntöisesti tutkimusta tai toimintaa, jolla pyritään ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä, pidentämään työuria sekä edesauttamaan nuorten työelämään sijoittumista. Lahjoituksiin käytettävien varojen määrästä päättää vuosittain yhtiökokous.
Tänä vuonna lahjoitukset kohdistettiin Ilmarisen 60-vuotisjuhlavuoden teeman mukaisesti erityisesti nuorten mielenterveyden tukemiseen. Ilmarinen on aiemmin tänä vuonna tehnyt lahjoitukset Sekasin-chatille, Psykiatrian Tutkimussäätiölle ja Suomen Punaiselle Ristille.
Lisätietoa:
Ajankohtaista
Tutkimus: Epävarma maailmantilanne on lisännyt työkykyjohtamisen merkitystä
Työkyvyttömyys aiheuttaa vuosittain miljardiluokan kustannukset. Toimet sen ehkäisemiseksi korostuvat epävarmassa maailmantilanteessa. Vaikka taloudellinen tilanne on vaikea, haluavat yritykset edistää henkilöstön työkykyä. Tiedot selviävät Ilmarisen laajasta tutkimuksesta.
Uusia jäseniä Ilmarisen hallintoneuvostoon
Ilmarisen varsinainen yhtiökokous valitsi 24.3.2026 kolme uutta jäsentä hallintoneuvostoon.
Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärien kehitys jakaa Suomen kahtia
Työntekijämäärä väheni helmikuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -0,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Alueellisesti tarkasteltuna Länsi- ja Pohjois-Suomessa työntekijämäärät nousivat, kun taas Itä- ja Etelä-Suomessa suunta oli alaspäin.