MONTA TAPAA LISÄTÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ

23.9.2015
|
Artikkeli
image

Olisiko yhteisöllisyydestä apua tuloksenteossa ja menestyksessä? Toki! Mutta miten yhteisöllisyyttä synnytetään? Täysi salillinen aiheesta kiinnostuneita etsi ja sai vastauksia Ilmarisen järjestämässä seminaarissa.

Lounaan jälkeisestä väsymyksestä ei ole tietoakaan, kun Ilmarisen yhteisöllisyysseminaariin osallistuvat tulevat takaisin auditorioon Helsingin Ruoholahdessa.

Aamupäivän ohjelma oli tiukka ja täynnä asiaa, mutta harvoin on isoja asioita pyöriteltäessä naurettu näin paljon. Päivän vetäjä Marja-Liisa Manka saa yleisönsä heittäytymään keskusteluihin ja pohtimaan yhteisöllisyyden syntyjä syviä. Sekä hyvälle tuulelle.

Manka on toiminut työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa sekä saanut tunnustuksen hyvän työelämän puolesta puhumisesta. Hän on kirjoittanut lukuisia työhyvinvointia käsitteleviä kirjoja.

Selväksi on nyt käynyt, että yhteisöllisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, runsaasti. Se vaikuttaa paitsi tulokseen, myös ihmisten terveyteen. Jos työyhteisössä on vain vähän sosiaalista pääomaa eli luottamusta, vastavuoroisuutta, sosiaalisia suhteita, osallistumista sekä yhteisiä arvoja ja normeja, sairastumisen riski kasvaa. Erityisen paljon kasvaa riski masentua.

Esimiehellä iso rooli yhteisöllisyyden synnyssä

Nyt muistelemme pienryhmissä parhaita kokemuksia yhteisöllisyydestä. Mitä silloin tapahtui?

Yleisöstä nousee käsiä pystyyn.

– Teimme juuri ennen kesälomaa kolmen miljoonan euron kaupat, ja kaikki olisi pitänyt saada valmiiksi lomien aikana. Vapautimme vastuun työntekijöille. Yksikään johtaja ei saanut puuttua tähän. Miten kävi? Tuloksena mieletön suoritus. Emme myöhästyneet päivääkään. Rohkaisen kaikkia antamaan henkilökunnalle mahdollisuuksia.

– Yrityksessä oli viidet YT:t takana. Järjestimme henkilöstötapahtuman, jossa näytimme videon. Sille oli koottu asiakkaiden kiitoksia meidän ihmisten työsuorituksista. Porukka alkoi taputtaa. Ilmeisesti oli pelätty, että alkaisi kuudennet YT:t. Olemme alkaneet säännöllisesti nostaa hienoja tuloksia esille ja palkitsemaan tiimejä erityisen hyvästä työstä. Olemme saaneet henkilöstöltä hyviä kehitysideoita.

Mitä kaikkea esimies sitten voisi tehdä yhteisöllisyyden kasvattamiseksi?

Manka luettelee keinoja pitkän listan verran. Äärimmäisen tärkeää on, että työ organisoidaan reilusti. Esimies on toisin sanoen oikeudenmukainen ja ottaa työntekijät mukaan päätöksiin. Päätöksenteon on oltava läpinäkyvää.

Pomon on toimittava esimerkkinä ja häneen on voitava luottaa.

– Esimies toimii valmentajana. Hän antaa palautetta, ja hänen puoleensa on voitava kääntyä pahan paikan tullen. Hän kuuntelee ja on oikeasti läsnä.

Hänen kuuluu myös huolehtia työntekijöistä, seurata ihmisten kuormittumista ja tarvittaessa puuttua tilanteeseen.

– Tavoitteiden saavuttamiseen on innostettava ja valtuutettava. Omia ajattelutapoja kannattaa kyseenalaistaa.

Myönteisellä ilmapiirillä on mittava rooli työnteon sujumisessa. Hyvä esimies johtaakin optimismia. 

Hernetunnin aikana herneet nenästä

Yhteisöllisyyden synnyttämiseen tarvitaan toki myös työntekijöiden osuutta. Jokaisen on hoidettava hommansa. On oltava reilu ja kohtelias.

On lukuisia työyhteisöjä, joissa joudutaan muistuttamaan esimerkiksi tervehtimisestä. Eikö ole outoa, jos aamulla samalla hissillä ylös noustaessa ei toivoteta toisille hyviä huomenia?

Hyvä porukkahenki syntyy, kun kiinnostutaan toisen työstä ja autetaan aktiivisesti. Kysytään, kun ei tiedetä, ja pyydetään palautetta, jos sitä ei muuten kuulu.

Asioita on turha vatvoa ja voivotella käytävillä, kun ne voidaan hoitaa kuntoon reilummin kertomalla tilanteesta avoimesti eteenpäin.

Yhteisöllisyyttä lisätään myös jakamalla hyviä uutisia ja kiitoksia. Tosia voi kehua selänkin takana. Kiitoksia ja kehuja voisi jakaa paitsi suoraan toiselle, myös esimerkiksi kahvihuoneen ”tänään olen kiitollinen” -taululla.

Manka muistuttaa, ettei positiivisuuteen pyrkiminen tarkoita kuitenkaan ongelmien piilottelua.

Eräällä palolaitoksella päätettiin järjestää henkilöstölle hernetunti. Silloin jokainen sai kaivaa nenästään niin monta hernettä kuin ennätti.

Joillekin toimii huutohetki: kalenterista varataan aika, jonka aikana huudetaan kaikki mieltä jäytävät asiat julki. Toimii todistetusti myös privaatissa. Manka kertoo tositarinan naisesta, joka sanoo selvinneensä avioerostaan aikataulutettujen huutohetkien ansiosta.

Kenellekään ei olisi pahitteeksi kerrata silloin tällöin lastentarhan ohjeita. Niissä sanotaan muun muassa, että kaikkien kanssa pitää leikkiä ja pelata reilua peliä. Kun jotakin loukataan, pyydetään anteeksi. Kun lähdetään ulos maailmaan, varotaan liikennettä, pidetään toista kädestä ja pysytellään yhdessä muiden kanssa.

Ja että pulla ja maito tekevät välillä hyvää.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat ja video: Olli Urpela

 

Katso Marja-Liisa Mankan Yhteisöllisen työpaikan reseptit -video

 

Mistä yhteisöllisyys syntyy?

Työyhteisössä

  • Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa.
  • Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita.
  • Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
  • Asenteemme on toimia yhdessä.
  • Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty.

Johtamisessa

  • Esimieheen voi luottaa.
  • Esimies kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti.
  • Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia.


Miksi positiivisuutta korostetaan niin paljon?
Koska

  • Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen luo laatua.
  • Synnyttää luottamusta itseen ja toisiin.
  • Lisää yhteisöllisyyden tunnetta.
  • Edistää luovuutta, jolloin keksitän uusia ratkaisuja arjen ongelmiin.
  • Auttaa isomman kuvan näkemistä, koska myönteiset kuvat avartavat havaintokykyä.
  • Jokainen voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta.
  • Johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle. Innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat.