Tutkimus: Taiteen harrastaminen työikäisenä tuo hyvinvointia eläkevuosiin

7.2.2020
|
Tiedote
image

Tuoreiden eläkeläisten arvio omasta hyvinvoinnistaan on eläköitymisen jälkeen pääosin hyvä, ja he kokevat elämänsä merkitykselliseksi. Kaksi kolmesta (68%) antoi omalle toimintakyvylle arvosanaksi vähintään 8 asteikolla 0-10. Kolme neljästä (75%) koki elämänsä olevan hyvin tai erittäin merkityksellistä. Nämä selviävät Ilmarisen tekemästä kyselytutkimuksesta, joka on toteutettu yhteistyössä Taideyliopiston koordinoiman ArtsEqual-hankkeen kanssa.

Miten vastaajat kokevat hyvinvointinsa tason ja taiteen vaikutuksen hyvinvointiinsa eläkkeelle siirryttyään? Mikä on taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä? Mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureuduttiin syys-lokakuussa 2019 toteutetutessa kyselytutkimuksessa, johon vastasi verkossa 510 Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen hiljattain saanutta vastaajaa.

Tuoreet eläkeläiset ovat terveitä ja voivat hyvin

Taiteen terveysvaikutuksia on tuotu viime aikoina esiin niin tutkimusraporttien kuin asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Terveysvaikutuksia korostamalla on pyritty myös lisäämään taiteen kiinnostavuutta ikääntymiseen liittyvien ongelmien ratkaisuissa.

- Taide ei voi olla lääke, jos henkilö ei koe sitä itselleen merkitykselliseksi. Jos taiteella halutaan vaikuttaa ikääntyvien hyvinvointiin, tulisi varmistaa läpi elämän jatkuva taidetoimijuus eli monipuolinen, osallistuva ja merkityksiä luova suhde taiteeseen. Tärkeää on siis aktiivisuus jo työelämän aikana, kertoo tutkijatohtori Tuulikki Laes Taideyliopistosta.

- Tuoreet eläkeläiset kokevat terveytensä hyväksi ja elämänsä merkitykselliseksi. Tutkimme näitä tekijöitä säännöllisesti, ja myös edellisessä kyselyssä kaksi vuotta sitten tulokset olivat samansuuntaiset, kertoo tutkija Jouni Vatanen Ilmariselta.

- Vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat omasta mielestään terveitä, pitävät elämänlaatuaan hyvänä ja tuntevat elämänsä merkitykselliseksi. Vastanneista jopa 40 % kokee, että taide on vaikuttanut heidän elämäänsä paljon tai erittäin paljon, Vatanen jatkaa.

Ilmarisen kyselyyn vastanneiden kesken erot koetussa hyvinvoinnissa ovat erittäin pieniä. Merkillepantavaa on siten hyvinvointinsa huonoksi tai todella huonoksi kokevien puuttuminen aineistosta.

Aiempi harrastuneisuus vaikuttaa taidetoimijuuteen eläkkeelläkin

Aiemmin taide- ja kulttuuriosallistumista on tutkittu useiden muiden viiteryhmien piirissä, mutta
eläkesiirtymässä olevan väestön mahdollisuudet taiteen harrastamiseen ovat tähän saakka jääneet vähemmälle huomiolle.

Tutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin palveluita käyttää säännöllisesti tai usein hieman yli puolet (51 %) vastaajista. Vain 12 prosenttia kertoi, ettei käytä lainkaan kyseisiä palveluita.

Osallistuminen kulttuuri- ja taidetoimintaan ylipäätään ymmärrettiin laajasti. Se nähtiin niin aktiivisena tekemisenä kuin passiivisena kuluttamisena, ajanvietteenä sekä harrastamisena.

ArtsEqualissa tutkivan professori Pauli Rautiaisen mukaan kyselytutkimus osoittaa, että tottumus on merkittävin eriarvoistava tekijä ikääntyvän väestön sekä taiteen ja kulttuurin palvelujen kohtaannossa. Toisin sanoen, jotta tulevien eläkeläisten hyvinvointia pystyttäisiin ylläpitämään tehokkaasti myös taidepalveluiden keinoin, tulisi varmistaa ja taata elinikäinen, jatkuva ja laadukas taidekasvatus kaikille jo elämän alkutaipaleelta saakka.

Aineisto kertoo myös siitä, että erityisesti työttömänä vanhuuseläkkeelle siirtyvillä on omasta toimintakyvystään ja ajankäytöstään riippumattomia vaikeuksia löytää uusia taideharrastuksia. Ihmisten kykyä ja mahdollisuuksia hakeutua taideharrastuksen pariin tulisi parantaa riippumatta työmarkkinastatuksesta.

Merkittävin tekijä taidetoimijuudessa on aiempi harrastuneisuus. Sen sijaan merkittäviä eroja sukupuolten, ansiotason tai työmarkkinastatuksen perusteella tutkimus ei osoittanut.

Tuoreiden eläkeläisten vastauksissa suosituimpina uusina taideharrastuksina nousevat käsityöt, tanssi, valokuvaus ja musiikin opiskelu jossain muodossa.

Suurin syy harrastamattomuudelle on kiire, pientä eläkettä saavilla raha

Ajanpuute mainitaan yleisimpänä syynä siihen, miksei taideharrastusta tulla aloittaneeksi tai osallistuneeksi kulttuuritoimintaan. Uudelle taideharrastukselle ei tahdo löytyä aikaa tuoreiden eläkeläisten kiireisestä elämästä johtuen. Motivaation puute ja taloudelliset syyt mainittiin vasta toiseksi ja kolmanneksi yleisimpänä syynä. Alle 1000 euron eläkettä saavat haluaisivat muita useammin aloittaa jonkin uuden taideharrastuksen. Heillä syinä harrastamattomuuteen korostuivat raha, seuran puute tai sairaudet.

- Nämäkin tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että pientä eläkettä saavien terveys on keskimäärin heikompi ja harrastusmahdollisuudet myös taiteen ja kulttuurin suhteen rajalliset. He kokevat myös muita useammin yksinäisyyttä. Hyvä- ja huono-osaisuus kasaantuvat niin työelämässä kuin eläkkeelläkin, summaa Vatanen.

Avovastauksista ilmenee, että eniten elämään sisältöä tuovat vastaajille luonnossa liikkuminen ja läheiset. 

iAreenassa ajankohtaisia teemoja ja puheenvuoroja


Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden harrastuneisuutta ja hyvinvointia selvitettiin kyselytutkimuksella, jonka tulokset julkistettiin iAreena-seminaarissa Helsingissä 7.2.2020. Kyselytutkimuksen yhdessä Ilmarisen kanssa laatinut ArtsEqual-hankkeen tutkimusryhmä halusi selvittää, mikä on tuoreiden eläkeläisten hyvinvoinnin tila, taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä, sekä mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa.

iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Tapahtuma järjestettiin nyt kymmenennen kerran. Tämän vuoden teemana oli Elämän merkityksellisyys ja taide osana elämää.

Lähes kaksi kolmesta (63%) jäi eläkkeelle 63,5-65-vuotiaana, suurin osa (59%) sai eläkettä yli 1600 euroa kuussa.

  • Verkkokysely tehtiin Ilmarisesta syys-lokakuussa 2019 vanhuuseläkkeen aloittaneille. Kyselyyn vastasi 510 henkilöä, ja vastausprosentti oli 35 %.
  • Kyselyyn vastanneista 39 % sai eläkettä alle 1600 euroa kuukaudessa. Yli 2 200 euron kuukausieläkettä sai 29 %
  • Suurimman osan (89 %) kotitalous oli 2 henkeä ja joka neljäs (25 %) asui yksin.

Vastaajat jakaantuivat tasaisesti miesten ja naisten kesken. He edustavat eri ammattiluokkia ja jakautuvat eri puolille Suomea.

LISÄTIEDOT

Tuulikki Laes, tutkijatohtori, p. 040 710 4373, tuulikki.laes@uniarts.fi  
Jouni Vatanen, tutkija, p. 050 571 2309, jouni.vatanen@ilmarinen.fi

Aihepiiri
Eläkkeet