Tiivistä työterveysyhteistyötä, tue työkykyä

Toimivaan työterveysyhteistyön kannattaa panostaa. Suunnittele ja tee tavoitteellisesti, johda, ohjaa ja seuraa yhteistä tekemistä, kannustaa Ilmarisen työkykypäällikkö Tiina Kesti. Lue vinkit yrityksen onnistuneeseen työterveysyhteistyöhön.

Miksi yrityksen kannattaa kehittää työterveysyhteistyötään?

Hyvä työpaikka edistää oma-aloitteisesti työntekijöidensä hyvinvointia ja tekee suunnitelmallista, tavoitteellista yhteistyötä kumppaneidensa kanssa. Toimiva yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeä osa työkyvyn johtamista ja työnantajan merkittävimpiä investointeja työhyvinvointiin. Parhaimmillaan se tukee henkilöstön työkykyä ja työssä jaksamista ja edistää näin yrityksen liiketoimintaa.   

Mitä kuuluu toimivaan työterveysyhteistyöhön?

Toimiva työterveysyhteistyö perustuu yrityksen ja työterveyshuollon yhdessä sopimiin tavoitteisiin. Lähtökohtana tulee olla yrityksen strategiset tavoitteet ja tarpeet.

Yhteistyöhön tarvitaan yhdessä sovitut arjen toimintatavat, yhteinen vaikutusten arviointi sekä kustannustehokkuuden seuranta. Olennaista on myös yrityksen ylimmän johdon sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin sekä riittävät resurssit.

Miten yhteistyötä kannattaa suunnitella? Mistä lähteä liikkeelle?

Työterveysyhteistyön tavoitteet syntyvät työpaikan tarpeista. Usein lähdetään liikkeelle työpaikkaselvityksestä, jossa arvioidaan työstä ja työympäristöstä aiheutuvia terveysvaaroja ja -haittoja sekä voimavaroja. Erityisesti arvioidaan niiden terveydellistä merkitystä ja vaikutuksia työkykyyn.

Työpaikan kannalta olennaista ovat kartoituksen pohjalta annetut toimenpide-ehdotukset, jotka kohdistuvat työhön, kuormitukseen ja työympäristöön. Työpaikkaselvityksen raportti ja palaute on tärkeää käydä läpi esimiesten ja työyhteisön kanssa - ja ennen kaikkea tehdä suunnitelma ja ratkaisuehdotukset suositusten pohjalta. Työsuojelutoimikunta kannattaa ottaa mukaan seuraamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta ja sparraamaan suunnitelman toteuttamisessa.

Työpaikkaselvitykset muodostavat perustan työterveyshuollon suunnittelulle ja koko yhteistyön vaikuttavuudelle. Jotta tuloksia saadaan aikaan, tulee toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia seurata säännöllisesti.  

Millainen on hyvä suunnitelma työterveysyhteistyöstä?

Yrityksen ja työterveyshuollon yhdessä rakentama toimintasuunnitelma ohjaa yhteistyötä. Suunnittelun pohjana toimii työpaikkaselvityksistä saadut ajantasaiset tiedot. Toimintasuunnitelmassa yhteistyölle asetetaan konkreettiset painopisteet ja tavoitteet. Samalla määritellään myös seuranta- ja arviointitapa ja -tiheys.

Valitettavan usein suunnitelmiin kirjataan kovin ympäripyöreitä tavoitteita, kuten esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentäminen, yhteistyön tiivistäminen tai ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen.

Hyvä suunnitelma sen sijaan purkaa tavoitteet auki tekemisen tasolle saakka, paaluttaa välitavoitteita ja sisältää myös käytännön toimet niiden saavuttamiseksi. Suunnitelmasta löytyy myös toteutusaikataulu, toimenpiteet sekä seuranta ja arviointi. On myös tärkeää sopia, mistä toimenpiteistä vastaa työnantaja, mistä työterveyshuolto ja mistä esimerkiksi eläkeyhtiö tai muu kumppani.

Suunnitelma tehdään yleensä 1–3 vuodeksi, mutta sitä on syytä päivittää vuosittain tai tarvittaessa useamminkin. 

Millaiset mittarit kannattaa asettaa?

Tärkeimmät mittarit kannattaa kerätä monipuolisesti eri näkökulmista – kuitenkin niin, että mitattavien asioiden määrä ei kasva liian suureksi. Mukaan kannattaa sisällyttää tunnuslukuja sekä hyvän työkyvyn että työkyvyttömyyden näkökulmasta.

Mittarien tulisi kattaa painopisteet, jotka on määritelty yhdessä toiminnan tavoitteeksi. Toimintasuunnitelmista löytyy usein kohtuullisesti mittareita, mutta niihin liittyvät tavoitetasot jäävät epämääräisiksi tai määrittämättä kokonaan.

Kannattaa tarkastella oman yrityksenne toimintasuunnitelmaa sillä silmällä, löytyykö sieltä konkreettiset ja mitattavat tavoitteet, joita myös arvioitte yhdessä työterveystiimin kanssa säännöllisesti.

Miten seurata ja arvioida yhteistä tekemistä?

Jo toimintaa suunniteltaessa on mietittävä sen arviointia. Arvioinnissa on kaksi näkökulmaa: arvioidaan sekä tuloksia että niitä ennakoivaa toimintaa. Tuloksia arvioidaan tarkastelemalla valittuja konkreettisia mittareita. Onko päästy tavoitteisiin ja jos ei, niin mistä on kyse? Ilman konkreettista seurantaa ei voida tietää, mitä on saatu aikaan ja mitä on syytä tehdä toisin.

Tyypillisesti toiminnan ohjausta ja arviointia tehdään yrityksen ja työterveyshuollon yhteisessä ohjausryhmässä vähintään vuosittain, mutta tyypillisesti 2–4 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän tärkein tehtävä on seurata yhdessä asetettujen tavoitteiden edistymistä. Onko suunnitelma toteutunut sovitusti? Pitääkö suunnitelmaa korjata tai muuttaa? Ovatko sovitut toimenpiteet toteutuneet ja onko pysytty kustannusarviossa?

Muistilista: Kehitä kumppanuutta työterveyden kanssa – tarkista nämä!

• Onko työterveysyhteistyömme fokus tarpeeksi ennakoivassa, tulevaisuuteen suuntautuvassa tekemisessä vai katsommeko pelkästään peruutuspeiliin ja raportteihin?
• Hyödynnämmekö yrityksessämme työpaikkaselvityksiä ja niiden johtopäätöksiä työpaikan terveysriskeistä?
• Onko meillä riittävän konkreettinen käsitys työterveysyhteistyön painopisteistä ja tavoitteista? Onko työnantajan ja työterveyshuollon toimenpiteet ja niistä aiheutuvat kustannukset kirjattu selkeästi?
• Onko työpaikallamme sovittu, mitä yhteistyötä työterveyshuolto tekee eri organisaatiotasoilla (esim. yhteistyö esimiesten ja työsuojelun kanssa)?

Lue lisää

• Johda kohti parempaa työkykyä 
• Työkykyjohtamisen vuosi – tutustu teemoihin ja hyödynnä arjessa 
• Työterveyslaitoksen opas: Työterveysyhteistyöllä vaikuttavuutta työkyvyn tukeen