Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.

Elokuisena päivänä vuonna 1979 pieni joukko nuorisoliittolaisia valtasi aiemmin aiemmin asunnottomien alkoholistien yömajana tunnetun Liekkihotellin eli Lepakon. Alkuperäinen Lepakko (tai Lepakkoluola) oli 1980- ja 1990-luvuilla valtakunnallistakin mainetta niittänyt rock-klubi ja vaihtoehtoisen kulttuurin kehto. Elävän musiikin yhdistys ry eli ELMU hallinnoi hylättyä rakennusta ja muutti sen eläväksi kulttuurikeskukseksi, jossa järjestettiin keikkoja, pyöritettiin Suomen ensimmäistä kaupallista radioasemaa Radio Cityä, toimitettiin Rumba-musiikkilehteä, sekä ylläpidettiin teatteri- ja tanssikoulua. Monet ikoniset suomalaiset yhtyeet, kuten Sielun Veljet, Waltari ja Lama, harjoittelivat Lepakon kellarissa.

Aika kuitenkin ajoi Lepakon ohi. Ruoholahden kehityshanke johti lopulta kiinteistön purkamiseen vuonna 1999, mutta legendan nimi jäi elämään. Vuonna 2002 Nokia rakennutti paikalle modernin toimistotalon, jota se ei kuitenkaan koskaan ottanut käyttöön.

Tänä päivänä Lepakko on koti Ilmarisen lisäksi monille huippuyrityksille. Yksi näistä on Sofigate – bisnesteknologian muutokseen erikoistunut kasvuyhtiö, jonka innovatiivinen toimintamalli sopii täydellisesti Lepakon perintöön. Aivan kuten Lepakko on muuttunut ajan mukana, myös Sofigate tunnetaan liiketoiminnan uudistajana.

Kasvuyritys tarvitsee joustavan ja inspiroivan työympäristön

Sofigaten innovatiivinen ja dynaaminen kulttuuri asettaa kovat vaatimukset työympäristölle.

– Lepakko tarjoaa meille strategisesti loistavan sijainnin sekä ympäristön, joka edistää yhteistyötä ja luovuutta. Lepakon tausta, jossa yhdistyvät rock, kulttuuri ja rajojen rikkominen, on ilman muuta meitä innostava asia”, kertoo Sofigaten toimitusjohtaja Sami Karkkila.

Lepakko huokuu myös Nokian innovatiivista henkeä.

– Ei ole sattumaa, että kiinteistön yläkerta on varattu henkilökunnan virkistäytymistilaksi kuntosaleineen ja saunoineen. Talohan on alun perin suunniteltu Nokian tutkimus- ja innovaatioyksiköksi, ja sen edelläkävijämäisiä tilaratkaisuja oli kehittämässä Nokian silloinen talousjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo. Nyt hän on Sofigaten hallituksen puheenjohtaja, joten ympyrä on tavallaan sulkeutunut, jatkaa Sami Karkkila.

Tilojen muuntaminen tähtäsi yhteisöllisyyden lisäämiseen.

– Edes juuri valmistuneista rakennuksista ei löydy yhtä hienoja ja toimivia tiloja, vastaavia ei yksinkertaisesti enää tehdä. Meillä oli rima erittäin korkealla, mutta saimme muokata tilat juuri sellaisiksi yhteisöllisyyttä ja hybridityöskentelyä tukeviksi kuin halusimme. Tiloista tehtiin entistäkin avoimemmat ja markkinapaikkahenkisemmät yhteisine kahviloineen. Halusimme unelmien toimiston ja saimme sen – tästä iso kiitos vuokranantaja Ilmariselle, sanoo Sami Karkkila.

Tilojen muuttaminen oli oppimisprosessi myös Ilmariselle.

– Tilojen muokkaaminen yhteistyössä Sofigaten kanssa kiritti myös meitä. Tehtävämme on rakentaa parempaa työelämää, ja oli hienoa huomata, että pystyimme tuomaan tiloihin sellaisia ratkaisuja, joita voimme hyödyntää myös muissa kohteissamme, kertoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

Toimitilojen suunnittelu kasvuyritykselle asettaa omat haasteensa.

– Meidän pitää toimia sellaisessa ekosysteemissä, joka joustaa ja kasvaa yrityksen mukana. Pelkästään viime vuonna henkilöstömme lisäys oli noin sata henkilöä, ja kasvu tulee jatkumaan. Meille on aivan kriittistä saada riveihimme parhaat osaajat, ja tässä myös toimitiloilla ja niiden houkuttelevuudella on iso rooli, sanoo Sami Karkkila.

Lepakon historia elää yhä osana modernia ja vastuullista työympäristöä

Vastuullisuus näkyy tekoina niin Sofigatella kuin Ilmarisella.

– Periaatteemme on, että kierrätämme ja hyödynnämme vanhaa, kaikkea ei tarvitse hankkia uutena. Esimerkiksi kun pöydän käyttöikä tulee tiensä päähän, saatamme uusia vain pöytälevyn, ja hyödyntää pöydän jalat, kertoo Sami Karkkila.

– Ilmariselle on tärkeää, että kiinteistön remontoinnin yhteydessä kierrätetään mahdollisimman paljon rakennusmateriaalia, ja monia asioita liukuportaista lähtien voidaan hyödyntää muissa kohteissa. Käytämme myös paljon uusiutuvaa energiaa – esimerkiksi Lepakon katolla on pääkaupunkiseudun suurin yksityinen aurinkovoimala, sanoo puolestaan Jouko Pölönen.

Lepakko on osaamiskeskus, jossa yritysten kohtaaminen on tehty helpoksi.

– Suomi tarvitsee kasvua, investointeja ja yhteistyötä. Lepakossa yhteistyö eri yritysten kesken on luontevaa ja ne oppivat toisiltaan – täällä kohtaavat niin yksityiset, puolijulkiset kuin julkiset toimijat, sanoo Jouko Pölönen.

Lepakko herättää ihastelua myös Suomen ulkopuolella.

– Uusissa Lepakon koulututustiloissamme on käynyt jo satoja ihmisiä oppimassa viime syksystä alkaen, osa vieraista myös Suomen ulkopuolelta. Meillä käy muutenkin paljon ulkomaalaisia vieraita, ja heiltä saamme lähes poikkeuksetta kehuja tiloistamme. Talo on kuin tehty isännöintiä varten, wow-efekti on taattu. Kirsikkana kakussa on Arto Rastaan vetämä ravintolatoiminta: ruoka on niin hyvää, että se itsessään on riittävä syy tulla toimistolle, sanoo Sami Karkkila.

Lue lisää

• Tutustu tarkemmin Lepakkoon
• Tutustu Ilmarisen toimitiloihin