Artikkelit

Myöhäisen tuen malli

Työkyvyn varhaisen tuen malli on kuvattuna valtaosalla suomalaisista työpaikoista. Lähes yhtä monessa työpaikassa kuitenkin valitetaan, ettei se toimi. Yksi syy voi olla, että varhaisen tuen mallin sijaan oikeasti käytössä onkin myöhäisen tuen malli.

Mietitään tilannetta, että työpaikalla joku on alkanut epäillä, ettei työkaverilla ole kaikki ihan kunnossa. Hän pohtii ja miettii, ottaako asia esille vai ei. Hän kysyy ehkä jopa joltain toiselta kaverilta, pitäisikö sanoa vai ei, tohtiiko tämän nyt ottaa esille vai ei. Kauhean kiusallista. Hän löytää lukuisia oikeutuksia ja selityksiä sille, miksi ehkä ei pitäisi sanoa mitään:

  • Hienotunteisuus on Suomessa hyve. Siihen voi aina vedota.
  • Se on varmaan vaan joku pikkujuttu. Pikkuasioista ei sovi huomautella.
  • Sillä on ehkä jotain yksityisasioita, eikä niitä saa urkkia.
  • Kun en ole kuitenkaan varma, onko sillä jotain.
  • Entä jos sillä ei olekaan mitään. Sehän vasta olisikin kiusallista, jos menin kysymään.

Kun tämä henkilö arpoo mielessään ottaako asia esille vai ei, kasvaa se hänen mielessään yhä hankalammaksi, ja kynnys puheeksi ottoon kasvaa entisestään.

Kauan kaivaneesta asiasta on hankalampi puhua kuin tuoreesta jutusta. On vähän eri asia ottaa työkaverin kanssa rennosti puheeksi ”Mä siitä eilisestä olisin vain kysynyt, kun huomasin että sä.…”, kun aloittaa asiansa ”Olen tässä jo vuosia tuota sun työntekoa katsonut ja…”

Työkykyhaaste ei vaikenemalla väisty

Jos sillä työkaverilla sitten on oikeasti ongelma työkykynsä kanssa, niin tämän pitkän mietintävaiheen aikana se on todennäköisesti kasvanut ja tilanne mutkistunut. En ole vielä kertaakaan törmännyt tilanteeseen, jossa työkykyhaaste olisi vaikenemalla väistynyt. Lisäksi ongelmat on pääsääntöisesti helpompi ratkaista, niiden ollessa vielä pieniä.

Lääkärinä voisin verrata tätä myöhäisen tuen mallia siihen, että rintakipuiselta otettaisiin sydänfilmi vasta kun on odoteltu, että ollaan muutenkin jo sataprosenttisen varmoja, että sydäninfarktihan se siellä on käynnissä.

Mieti, onko teidän työpaikallanne käytössä varhaisen vai myöhäisen tuen malli. Kumpaa itse noudatat?

Heidi Furu
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
johtava asiantuntija, Ilmarinen
työelämäprofessori, Turun yliopisto

Lisää aiheesta

Artikkelit 8.4.2026

Vaikuttava työkykyjohtaminen – totta vai tarua?

Työkykyjohtamisen vaikuttavuus on ollut haastavaa osoittaa suomalaisessa toimintaympäristössä. Kansainvälinen tutkimus antaa kuitenkin selkeän viestin: kun työkykyjohtamiseen on nähty tarvetta ja siihen on panostettu, on se tutkimuksissa näkynyt taloudellisena hyötynä.

Vaikuttava työkykyjohtaminen – totta vai tarua?

Artikkelit 26.3.2026

“Me tehdään tätä maratonvauhdilla, ei sprinttinä” –Työkykyjohtaminen on osa arjen työtä

Päivittäin 80 000 annosta ruokaa. Satoja kiloja raaka-aineita liikkeessä. Pitkiä työuria ja edessä iso eläköitymispiikki. Leijona Cateringissa ymmärrettiin, että työkykyä ei voi jättää sattuman varaan. Yhdessä Ilmarisen kanssa yritys on rakentanut arkeen mallin, jossa työkyky on osa johtamista, ei erillinen hanke.

“Me tehdään tätä maratonvauhdilla, ei sprinttinä” –Työkykyjohtaminen on osa arjen työtä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi