Nimitys Ilmarisen johtoryhmässä
Ilmarisen hallitus on nimittänyt OTK Sami Ärilän Ilmarisen henkilöstö- ja viestintäjohtajaksi. Ärilä on toiminut Ilmarisen henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2018. Vastuu viestinnän johtamisesta siirtyy Ärilälle Kaisa Ala-Laurilalta, joka aloittaa 1.10. uusissa tehtävissä yhtiön ulkopuolella.
– Ilmarinen on asiakkaidensa omistama keskinäinen työeläkeyhtiö, joka huolehtii 1,1 miljoonan suomalaisen työeläketurvasta. Suurena omistajana olemme myös merkittävä yhteiskunnallinen toimija. Tässä työssä viestinnällä on keskeinen rooli. Olen iloinen, että yhtiön jo erittäin hyvin tunteva Sami innostui laajentamaan omaa vastuualuettaan, Jouko Pölönen sanoo.
– Olen todella innoissani saadessani johtaa näin tärkeää ja vaikuttavaa kokonaisuutta. Viestinnän ja markkinoinnin sekä yritysvastuutyön vahva pohja antaa meille erinomaiset lähtökohdat toiminnan kehittämiselle edelleen. Henkilöstötyön ja viestinnän tuominen entistä lähemmäs toisiaan vahvistaa erityisesti sisäistä viestintää ja tukee brändinmukaisen yrityskulttuurin rakentamista. Yhdessä luomme parempaa työelämää sekä itsellemme että asiakkaillemme, Sami Ärilä sanoo.
Sami Ärilä
Lisätietoja:
- Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, Ilmarinen, p. 050 1282
- Sami Ärilä, henkilöstöjohtaja, Ilmarinen, p. 0400 271066
Ajankohtaista
Tutkimus: Epävarma maailmantilanne on lisännyt työkykyjohtamisen merkitystä
Työkyvyttömyys aiheuttaa vuosittain miljardiluokan kustannukset. Toimet sen ehkäisemiseksi korostuvat epävarmassa maailmantilanteessa. Vaikka taloudellinen tilanne on vaikea, haluavat yritykset edistää henkilöstön työkykyä. Tiedot selviävät Ilmarisen laajasta tutkimuksesta.
Uusia jäseniä Ilmarisen hallintoneuvostoon
Ilmarisen varsinainen yhtiökokous valitsi 24.3.2026 kolme uutta jäsentä hallintoneuvostoon.
Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärien kehitys jakaa Suomen kahtia
Työntekijämäärä väheni helmikuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -0,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Alueellisesti tarkasteltuna Länsi- ja Pohjois-Suomessa työntekijämäärät nousivat, kun taas Itä- ja Etelä-Suomessa suunta oli alaspäin.