Ilmarinen mukana asennemuutoskampanjassa
Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Haluamme olla mukana sen edistämisessä, ja siksi olemme tänä vuonna mukana asennemuutoskampanjassa.
Mistä on kyse?
Suomi tarvitsee 130 000 uutta työntekijää vuoteen 2030 mennessä pysyäkseen kilpailukykyisenä väestön ikääntymisen vuoksi. Ilman työperäistä maahanmuuttoa, emme pysty ylläpitämään hyvinvointivaltiota ja sen palveluja.
–Syntyvyys on alhaisella tasolla, työikäisten määrä vähentynyt ja Suomi ikääntyy vauhdilla. Työperäisen maahanmuuton tukeminen ja työn tuottavuuden parantaminen ovat kasvun avaintekijöitä ja näillä turvataan myös hyvinvointiyhteiskunnan ja eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.
The Shortcut on järjestö, joka tukee maahanmuuttajien pääsemistä suomalaiseen työelämään. Tänä vuonna järjestö on koonnut kollektiivin, joka yhdessä ajaa maahanmuuttoon liittyvää asennemuutoskampanjaa. Kampanjan tarkoituksena on herätellä yhteistä keskustelua sekä tehdä näkyväksi sitä, kuinka kansainväliset osaajat rakentavat jo nyt suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Ketkä ovat mukana kampanjassa?
Kampanjassa on mukana noin parikymmentä toimijaa, mukaan lukien yrityksiä, oppilaitoksia, etujärjestöjä ja liittoja. Ilmarisen lisäksi mukana ovat esimerkiksi OP, Posti, Helsingin yliopisto, Yrittäjät ja Keskuskauppakamari.
Ajankohtaista
Tutkimus: Epävarma maailmantilanne on lisännyt työkykyjohtamisen merkitystä
Työkyvyttömyys aiheuttaa vuosittain miljardiluokan kustannukset. Toimet sen ehkäisemiseksi korostuvat epävarmassa maailmantilanteessa. Vaikka taloudellinen tilanne on vaikea, haluavat yritykset edistää henkilöstön työkykyä. Tiedot selviävät Ilmarisen laajasta tutkimuksesta.
Uusia jäseniä Ilmarisen hallintoneuvostoon
Ilmarisen varsinainen yhtiökokous valitsi 24.3.2026 kolme uutta jäsentä hallintoneuvostoon.
Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärien kehitys jakaa Suomen kahtia
Työntekijämäärä väheni helmikuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -0,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Alueellisesti tarkasteltuna Länsi- ja Pohjois-Suomessa työntekijämäärät nousivat, kun taas Itä- ja Etelä-Suomessa suunta oli alaspäin.