• Työikäisen väestön pieneneminen haastaa eläkejärjestelmän kestävyyttä – panostuksia tarvitaan laajalla rintamalla


    Syntyvyyden lasku haastaa eläkejärjestelmän rahoitusta pitkällä aikavälillä. Meillä on kuitenkin keinoja ja aikaa puuttua kehityksen seurauksiin panostamalla perhepolitiikkaan, työperäiseen maahanmuuttoon, työllisyyteen, osaamisen uudistamiseen ja työkykyyn.

    Tilastokeskuksen uusi väestöennuste näyttää, taas kerran, aiempaa synkemmältä.  Ennusteet jatkavat vuodesta 2012 alkanutta kehitystä: syntyvyys laskee nopeasti, eikä lasku ole vieläkään taittunut.

    Nyt julkaistun ennusteen mukaan syntyvyyden lasku kiihdyttää työikäisen väestön määrän vähenemistä jo 2040-luvulla. Käytännössä työikäinen väestö vähenisi vuosien 2041–2050 aikana 132 000 henkilöllä ja vuosien 2051–2060 aikana 163 000 henkilöllä. Vuoden 2060 lopussa työikäistä väestöä olisi näin enää 3,19 miljoonaa henkilöä. Tämä on yli 400 000 henkilöä vähemmän kuin tällä hetkellä. Alueelliset erot korostuvat. Vuonna 2040 väestö pienenee kaikissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla.

    Tilastokeskuksen ennusteisiin perustuvat myös Eläketurvakeskuksen arviot eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksesta. Syntyvyys on työllisyyden ja palkkojen kehityksen ohella merkittävimpiä tekijöitä siinä, miten paljon eläkkeiden maksuun saadaan rahaa tulevaisuudessa. 

    Eläkevarojen rahastoinnilla alettiin varautua työikäisen väestön pienenemiseen

    Syntyvyyden lasku tai matala syntyvyys sinällään ei ole Suomessa uusi ilmiö. Suomen väestö ei ole niin sanotusti uusiutunut syntyvyyden kautta enää vuoden 1969 jälkeen. Tuolloin kokonaishedelmällisyysluku alitti uusiutumisen rajana pidetyn 2,1:n. Nyt vuodelle 2019 ennustetaan luvun painuvan jo 1,32–1,34 tasolle.

    Työeläkejärjestelmässä kehitykseen alettiin varautua jo samalla vuosikymmenellä rahastoimalla osa eläkevaroista. Eläkejärjestelmämme on osittainen jakojärjestelmä ja osittainen rahastoiva järjestelmä. Suurin osa kulloinkin maksussa olevista eläkkeistä maksetaan suoraan samaan aikaan kerättävillä eläkemaksuilla. Rahastointiaste on noin 25 prosenttia.

    Vuodesta 2014 asti maksuja on kerätty vähemmän kuin eläkkeitä on maksettu. Erotus katetaan eläkeyhtiöiden eläkerahastojen tuotolla. Nykyisessä negatiivisen koron ympäristössä myös eläkerahastojen odotettuihin tuottoihin kohdistuu yhä kasvavaa painetta.

    Tällä hetkellä väestönkasvusta pitää huolta maahanmuutto, jota on esitetty yhdeksi vinoutuvaa huoltosuhdetta korjaavaksi tekijäksiTämä voisi olla globaalista näkökulmasta loistava ratkaisu. Suomen kannalta haaste on, että joudumme kilpailemaan osaavasta työvoimasta monen muun samassa tilanteessa olevan maan kanssa. Tilastokeskus arvioi väestöennusteessaan nettomaahanmuuton olevan 15 000 henkilöä vuodessa. Meidän on tehtävä Suomesta houkuttelevampi maa tulla opiskelemaan ja töihin!

    Samaan aikaan Suomen hallitus kamppailee 75 prosentin työllisyystavoitteen kanssa. Tavoite tarkoittaisi 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä. Pitkällä aikavälillä työllisyystavoitetta tulisi edelleen nostaa, kun entistä useampi suomalainen on eläkeläinen. Tästä pitää huolen matala syntyvyys ja pidentyvä elinajanodote.

    Työkyvyttömyyteen on tulevaisuudessa entistä vähemmän varaa

    On tärkeä ymmärtää, mistä syntyvyyden lasku johtuu. Yleisemmällä tasolla elintason nousu ja koko suomalainen sosiaali- ja eläketurva on ollut keskeinen tekijä. Kun lapsia ei tarvita vanhuuden turvaksi, pienempi määrä on riittänyt. Tämä on kuitenkin vain osa isompaa kuvaa, ei niinkään viime aikojen muuttunutta kehitystä. Sen syiksi on arveltu muun muassa kumppanin löytymisen vaikeutta, opiskelun ja työelämän vaativuuden nousua, sosiaalista mediaa, ilmastonmuutoksen aiheuttamia pelkoja, finanssikriisin jälkeistä taantumaa sekä kasvanutta epävarmuutta taloudessa ja työmarkkinoilla.

    Syille ei kuitenkaan ole kovin vakaata näyttöä ja kysymyksessä on äärimmäisen henkilökohtainen asia. Tämä vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä. Tutkimusta asiasta on tarpeen laajentaa ja syventää. Lisäksi tulisi miettiä mitä muita keinoja meillä on syntyvyyden ja nettomaahanmuuton lisäksi vaikuttaa julkisen huoltosuhteen kehittymiseen ja eläkejärjestelmän rahoitukseen.

    Yksi ratkaisu olisivat suuremmat investoinnit ihmisten työkykyyn ja osaamisen uudistamiseen. Kun työntekijöistä on pulaa, on tärkeää saada heidät pysymään työkykyisinä ja jatkamaan työelämässä mahdollisimman pitkään.

    Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 20 000 suomalaista. Jos taso pysyy samana vuoteen 2023, työmarkkinoilta poistuu nykyisen hallituskauden aikana yhteensä 80 000 työikäistä. Tämä on 20 000 enemmän kuin 75 prosentin työllisyystavoitteeseen tarvitaan lisätekijöitä. Pelkästään työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä korvaamaan tarvitaan siis kymmeniä tuhansia uusia työllisiä. Yhtälön toteutuminen ilman merkittävää panostusta työkyvyn ylläpitämiseen ja osaamisen uudistamiseen näyttää käytännössä mahdottomalta. 

    Kustannuksia ja hyötyjä arvioidessa kannattaa ottaa huomioon työkyvyttömyyseläkkeistä vuosittain koituvat 2,5 miljardin euron kustannukset. Jokainen vältetty työkyvyttömyyseläke paitsi pienentää kuluja, myös lisää tuloja yksilön ja eläkejärjestelmän näkökulmasta. Kaikki maksettu palkka kerryttää eläkettä ja parantaa toimeentulon tasoa myös myöhemmin elämässä. 

    Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja eläkejärjestelmää kannattaa vaalia

    Kaikkea työkyvyttömyyttä ei voida välttää. Tästä huolimatta työkyvyttömyyden ehkäisemisen ja osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamisen vaikutus työllisyyteen ja eläkejärjestelmän kestävyyteen on huomattavasti suurempi, kuin vain vältettyjen kulujen määrä. Työkyvyn ylläpitäminen on mitä parhainta työllisyystoimintaa ja eläkejärjestelmän riskienhallintaa.

    Suomen eläkejärjestelmä on toistuvasti arvioitu yhdeksi maailman parhaista eläkejärjestelmistä ja jo viidettä vuotta peräkkäin luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi. Sen muutoksiinkestävyydestä meidän on pidettävä huolta pitkälle tulevaisuuteen, myös tulevia sukupolvia ajatellen. Syntyvyyttä ja väestörakennetta koskevat tuoreet ennusteet ovat huolestuttavia. Tämän takia perhepolittiset uudistukset, työperäisen maahanmuuton lisääminen, työllisyyden parantaminen sekä työkyvystä ja osaamisen uudistamisesta huolehtiminen ovat erittäin tärkeitä toimia. Niitä tarvitaan hyvinvointiyhteiskuntamme ja eläkejärjestelmämme kestävyyden turvaamiseksi.

    Työeläkeyhtiöt osallistuvat näihin talkoisiin tukemalla asiakasyrityksiä työkyvyn johtamisessa ja tarjoamalla ammatillista kuntoutusta työhön paluun tukemiseksi. Lisäksi tarvitaan yhteisiä ponnisteluja niin työntekijöiltä, työnantajilta kuin yhteiskunnalta – ja onnistuminen tässä hyödyttää meitä kaikkia.

    Lue myös


    19 kommenttia

    Antti Lastunen

    Oikealla asialla Pölönen. Myös Emkine kantaa kortensa kekoon uudistamalla vuosittain kymmenien työyhteisöjen yhteityötä työterveyshuollon kanssa vastaamaan paremmin asiakkaan tavoitteita, sekä uudistamalla myös ko. yhteisöjen työkykyjohtamista. Olennaista on osallistaa työyhteisöissä niin johto, esimiehet, kuin työntekijätkin, sillä "valmiiksi kannettu vesi ei kaivossa pysy". Kun työkyvyn tukimuotoja ja oireisten hoitopolkuja trimmataan, niin tärkeää on kuulla erityisesti myös niitä joiden työkykyä on tarkoitus tukea. Emkine on siis talkoissa mukana tekemällä yhteistyötä kaikkien kanssa joiden intressi on työkyky ja sen mukanaan tuoma tuottavuus ja muu inhimillinen hyvä!

    Raimo Salo

    Miksi ette ostaneet elenian sähkölinjoja kokonaan koska parempaa investointia ei ole paperiin sijoitukset on pörssi romahduksessa hävinneet, miksi ulkomaisia eläkeyhtiöt sijoittavat Suomeen vuokrakiinteistöihin

    vierestä seurannut

    Ratkaisujen löytymistä voisi helpottaa, jos niitä edes etsittäisiin. Ruohonjuuritasolta tarkasteluna järjestelmä vaikuttaisi olevan lähinnä itseään (ehkäpä myös työhyvinvointitoimintaa) varten. TTL:n hiljattaiseen työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta kritisoivaan tutkimukseen (1) Ilmarisen edustaja kiirehti kommentoimaan (2), että ihan on kuntoutujan omasta motivaatiosta homma kiinni. Olen vierestä seurannut, miten ihminen saa ihan rauhassa homehtua kotonaan sen 300 päivää (Kelan sairaspäivärahakausi) näennäishoidettavana (3), olematta vielä edes kuntoutuja-statuksella (se kun on puuhasteltu niin monimerkitykseksi termiksi eri järjestelmien ja niitä koskevan lainsäädännön katvealueilla, että järjestelmässä asiantuntijoina toimivat eivät näemmä itsekään tiedä (4)(5), miten homman tulisi toimia, jotta se olisi mainoslauseiden mukaista; "Palveluissamme asiakasnäkökulma ja nopea kuntoutukseen ohjaaminen korostuvat. Asiakkaan parhaaksi tätä teemme".). Jos 300 päivän aikana järjestelmä ei saa aikaiseksi kuin pari automaattisesti tuotettua kirjettä ja "voitais me vähän jotain työkokeilua sulle koittaa järjestää" kommentin kun korkeakoulutettu masentunut yrittää itse tilanteestaan rämpiä niin onko järjestelmä silloin Pölösen mielestä siinä kunnossa, että siitä on vastaamaan tässäkin artikkelissa kerrottuihin yhteiskunnallisiin haasteisiin? Nopeaa, proaktiivista reagointia, ei ikeessä olevan syyllistämistä ja vastuunpakoilupoteroihinne kaivautumista teiltä, työeläkeyhtiöt, Kela ja muut toimijat tarvittaisiin, muuten olette osa ongelmaa, ette ratkaisua. 1) https://www.ttl.fi/tyoelakekuntoutuksella-on-pieni-myonteinen-vaikuttavuus/ 2) https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2019/05/Kommenttipuheen...A4-Ilmarinen.pdf 3) https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006161355.html 4) https://www.etk.fi/uutinen/kuntoutuksen-ammattilaisten-yhteistyo-tiivistyy/ 5) https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129017/Toimijoi...s.pdf?sequence=1

    Heikki Aukee

    Onneksi on niin, että työeläkejärjestelmän kestävyyttä ei lasketa syntyvyys/eläkeläiset, vaan työikäiset/eläkeläiset. Vuoteen 2045 työikäiset on vähentynyt vain 8%. Onneksi on niin, että tuleva työssä oleva sukupolvi maksaa edellisen eläkkeet, kuten matra kuuluu. Sittenhän eläkemaksut voidaan käyttää täysimääräisesti eläkemenoihin. Eläkevaroihinhan ei ole koskettu tähän päivään asti. Miksi kakkua kasvatettava pieniä ikäluokkia varten. Eläkemaksuja on rahastoitu 60 vuoden aikana 45 mrd. Eläkevarat ovat 160 mrd. Tuotot + rahastointi kasvattaa eläkevaroja 500 miljardiin 30 vuoden aikana. Mihin eläkeyhtiöt rahat aikoo käyttää? Joskus sitä ihmettelee, että Kelan toimintamenot on 3 % 15 miljardista ja sosiaaliturvamenot tulevat hoidettua. Eläkeyhtiöillä toimintamenot ovat 6 % 27 miljardista. Aika pienet on tehtävät, mutta toimintakulut järkyttävät. Tuottavuus hoi. Voisiko nipistää? Sivullista kun ihmetyttää, miksi joka kuudes rahastoitava eläkemaksueuro siirretään työeläkeyhtiön kassaan. Ehkä kannattaisi siirtää työeläkkeiden maksatus Kelalle. Jatkuvastihan sitä kuulee valitettavan Suomen matalaa kasvua ja 30 vuoden päästä häämöttävää työvoimapulaa. Tällä kai tarkoitetaan ettei tuotot ole entisellään ja eläkemaksut riitä rahoittamaan eläkemenoja. Ihan totta kyllä. Maailmalla väestö kasvaa ja talouskasvu on sitä luokkaa, että tuotto ulkomaille sijoitetulle pääomalle pysyy 5-8% tasolla myös tulevaisuudessa. Suomalaisten eläkevarat on sijoitettuna 80% ulkomaille ja vain 20% Suomeen. Eiköhän muun maailman väestön kasvu ja talouskasvusta syntyvät sijoitustuotot riitä rahoittamaan suomalaisten eläkkeet, vaikka eläkemaksuja eivät sieltä Suomeen maksa. Suurten ikäluokkien "eläkepommi" sulaa hyvin nopeasti ja samalla alapäästä eläkkeelle siirtyy vuosi vuodelta vähemmän uusia vanhuuseläkeläisiä. Tulemme näkemään ihan toisen näköisen ikäpyramidin, kuin nyt ihmiset sen kuvittelee. Eiköhän tämä nyt kohuttava syntyvyyspommi ole samanlainen bluffi kuin eläkepommikin. Käyttökelpoinen kyllä siihen, että eläkkeitä voidaan 10 vuoden välein heikentää tulevaisuudessakin. Tulevat heikennyksethän on jo suunniteltu pitkälle 30-luvulle asti ja uudet on suunnittelupöydällä.

    Kari Luonteri

    Pari pientä korjausta Heikin tekstiin. Eläkerahastot on vuosien 2007-2018 aikana alentuneet kolmeen eri kertaan: 2008, 2011 ja 2018. Vuodesta 2014 alkaen Maksetut eläkkeet ovat ylittäneet eläkemaksujen määrän. Lähde: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoel...arat-rahavirrat/ Tuolla aikavälillä 2007-2018 eläkemaksut ovat kasvaneet keskimäärin 2.8% ja maksetut eläkkeet 6.3%. Rahastot puolestaan ovat tuottaneet keskimäärin 3.7%. Järjestelmän kestävyys onkin koetuksella. En oikein ymmärrä mihin perustuu uskomus siihen, että tuotot + rahastointi kasvattaa eläkevaroja 500 mrd euroon 30 vuodessa. Ilman muutoksia eläkejärjestelmän parametreihin eläkerahastot alkavat sulaa kiihtyvään tahtiin jo vuoden 2023 jälkeen.

    Heikki Aukee

    Eikö olekin niin, että eläkemenot on 27 mrd. Sanot, että eläkemot kasvavat 6,3%. Eläkemenot euroina kasvaa vain 1.7 mrd / vuosi. Eläkevarat on nyt 200 mrd. ja tuotto siitä 2,8 %. Tällöin vuodessa tuotto on 7,6 nrd, euroa. Siihen päälle laitetaan vielä rahastoitavat eläkemaksut, eli tällä hetkellä 4 mrd., jolloin varat kasvavat 11,6 mrd. vuodessa. Kun laskemme paljonko keskimäärin varat kasvavat ja vähennämme eläkemenojen kasvuosuuden, päädymme aina 10 mrd. / eläkevarojen vuosikasvuun. Me puhumme 30 aikavälistä, jolloin kauhistuttava kehistys tapahtuu. Jos ajattelmemme 10 mrd. / vuosi x 30 vuotta, päädymme 300 mrd. varojen kasvuun. Nykyiset eläkevarat 200 mrd. + tulevat tuotot 300 mrd. on 500 mrd. vuonna 2050. Muistaa pitää, että meidän sosiaaliturvamenoissa tapahtuu menoja vähentäviä ja menoja kasvattavia muutoksia. Meillä oli syntyvyyspommi suurten ikälouokkien kohdalla, mikä vaati aikoinaan lasten hoitoa ja koulutusta. Se ongelma on kadonnut ja jatkaa kuihtumistaan samalla, kun vanhusväestö kasvaa. Toisin kuin ennen, lapset eivät tuottaneet mitään, mutta eläkeläiset maksavat yhteiskunnan kassaan myös veroja, eikä aiheuta pelkästään menoja.

    Janne

    Eläkejärjestelmä ei tuota läheskään mainitsemaasi määrää, vaan sen rahoittavat lähes täysin nykyiset työntekijät. Vuonna 2018 eläkkeitä maksettiin 27.8 miljardin edestä, työn tekijät maksoivat työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuja 22.7 miljardia ja valtio maksoi 3.8 miljardia. Se ei ihan riittänyt, nimittäin erotus 1.3 miljardia ja 0.5 miljardin toimintakulut maksettiin eläkevaroista. Suomen eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva, eli koko 200 miljardia ei ole sijoitettuna minnekään. Mutta mitä eläkevarat sitten tuottivat vuonna 2018? Negatiiviset 4.6 miljardia euroa. Sijoitettu omaisuus ei kasva mitään tasaista vuosituottoa, vaan se voi olla tappiolla vuosikymmenenkin. Talouden näkymät ovat nyt sellaiset, että nousutkausi on takanapäin ja laskua luvassa. Eläkemenot sen sijaan kasvavat tasaisesti. Eläkkeitä ei edes ole juurikaan heikennetty, vaikka syytä kyllä olisi. Sen sijaan työntekijöiden eläkemaksuja on korotettu, joskus muinoin saatoit selvitä 5% maksulla, kun nykytyöntekijä maksaa palkastaan 25%. Korotus jopa 35% on suunnitteilla. Edellä mainituin perustein järjestelmä siirtää rahaa ihmisille, jotka eivät koskaan maksaneet tarpeeksi maksuja niitä ansaitakseen. Ilman tulonsiirtoja rahat eivät kestä viittätoista vuottakaan. Järjestelmä onkin lähinnä pyramidihuijaus, joka toimii vain niin kauan kuin uusi porras on entistä isompi.

    Jari Ojala

    "Edellä mainituin perustein järjestelmä siirtää rahaa ihmisille, jotka eivät koskaan maksaneet tarpeeksi maksuja niitä ansaitakseen." Välillä 1962-1993 työnantajat lupasivat maksaa koko maksun työeläkevakuuttamiseen liittyen. Työntekijät saivat osana palkkaa myös työeläkelupauksen. Lisäksi laki sanelee ne ehdot, joilla työeläkemaksuja ja eläkkeitä järjestellään. Miten ihmeessä työntekijät olisivat voineet maksaa haluamallasi tavalla enemmän? "Sen sijaan työntekijöiden eläkemaksuja on korotettu, joskus muinoin saatoit selvitä 5% maksulla, kun nykytyöntekijä maksaa palkastaan 25%" Työntekijät ovat maksaneet suoraan palkastaan osan työnantajan työeläkevakuutusmaksusta vuodesta 1993 lähtien, vaikka vakuuttamisvelvollisuus on työnantajan tehtävä. Työeläkevakuutusmaksut ovat nousseet siitä syystä, että mukaan on tullut esim. perhe-eläkkeet, palkat ovat nousseet ja eläkkeitä on ansaittu pitempään ja enemmän. Minusta ei ole ollenkaan reilua puhua työntekijöiden maksuista eri aikoina. Mikäli eläkkeitä jostain syystä leikataan, niin kiittämässä ovat ensimmäisenä työnantajat. Toinen asia sitten onkin, että mitä seurauksia leikkauksista on, ja veikkaan, että katasrofaalisia.

    Raimo Salo

    Miksi ette ostanut Elenia sähkölinjoja itselle vaan myitte ulkomaille!

    Erkki

    Kyllä se vaan niin on, että mitään ei ole enää tehtävissä. Katsokaa eläkekello.fi muunmuassa. Ei tule uutta nokiaa enää eikä muutakaan rahasampoa. Rahaa laitetaan enemmän kaikkeen muuhun paitsi suomalaisiin. Suomalaisista on tullut korkeiden verojen maksajia ja näinollen tulonsiirto instrumentteja. Työntekoa verotetaan aivan liikaa. Vihervasemmisto vain pahentaa tilannetta erilaisine ideologeineen. Viisas lähtee ulkomaille. Sieltä vielä saa toiden eläkkeen mukaan jos korttinsa hyvin pelaa. Osa joutuu jäämään suomen poliitikkojen pelinappulaksi. Nämä ovat yhteiskunnan häviäjiä.

    Janne Alanne

    Eläkejärjestemä on pyramidihuijaus. Menkää oikeisiin töihin.Janne

    mane harjunpää.

    Kun syntyvyys laskee nyt niin kun nyt syntyneet ovat eläkkeellä niin heitä on vähemmän kuin nyt, eli eläkkeen saajia on vähemmän. Kyllä tällä menolla rahat riittää.

    Kari Luonteri

    Mielenkiintoinen dokumentti. Kiitos kirjoittajalle linkistä. Suomen sijoitus kokonaisarvioinnissa on siis kolmonen, joka on sinällään hieno suoritus. Jos olisin poliitikko niin olisin kuitenkin valmis ottamaan hieman huonommankin sijoituksen kunhan järjestelmän kestävyys ja riittävyysakseleilla päästäisiin Hollannin ja Tanskan järjestelmien tasolle. Läpinäkyvyys, jossa Suomi on kärkimaa on sinällään ihan hyvä juttu, mutta noin tulevana eläkkeensaajana joudun toteamaan, että sillä ei ole tulotason kannalta isoakaan merkitystä. Veikkaan, että (lähi)tulevaisuudessa Suomen sijainti tuossa nelikenttäkaaviossa (Sustainability/Adequasy) tulee heikkenemään syntyvyyden alenemisen seurauksena, jollei muutoksia eläkejärjestelmän parametreihin (eläkeikä, eläkemaksu%,masettavan eläkkeen suuruus...) tehdä. Saattaa jopa olla näin, että muutokset parametreihinkin muuttavat suomen eläkejärjestelmän sijaintia tuossa nelikentässä. Olisikin mielenkiintoista tietää, mitkä ominaisuudet tanskan ja Hollannin järjestelmissä vaikuttavat siihen, että ne ovat aivan omassa kastissaan kestävyydeltään ja silti kykenevät tarjoamaan hyvät (lähes parhaat) eläke-edut.

    Kohta poistuva

    Kun suuret ikäluokat kuolee 10-20 vuoden sisällä, eläkeläisten määrä romahtaa. Pienempi työväestö ei ongelma. Todellinen rahantarve on haittamaahanmuuton kustannuksissa kaikkine lieveilmiöineen.

    Eläkkeellä

    Mikkähän tuo eläkeläisten eläke katoaa,pieniä eläkkeitä on suurin osa joka näkyy ostovoimana koska säästöön siitä ei jää,veroakin menee.Rahasto otetaan käyttöön jotka sen on sinne säästäneetkin,pottia voidaan taas kasvattaa kun tämä ikäluokka on mullan alla.

    Jari Ojala

    Nyt kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys. Ketkä kuolevat? Oma veikkaukseni on, että osa siitä ”suuresta ikäpolvesta”. Tuolla oletuksella vanhuksia (eläkeläisiä) kuolee enemmän kuin lapsia syntyy. Samalla oletuksella vanhuksia kuolee enemmän kuin työikäisiä. Eikö ainakin hetkellisesti työikäisten huoltosuhteen pidä parantua, kun on vähemmän lapsia ja vähemmän vanhuksia? Miten sitten tulevaisuudessa? Työikäisten määrä suhteessa syntyviin lapsiin kasvaa, kun syntyvyys pienenee. Eikö oleellista ole myös se, että miten kuolevuus jatkaa kasvuaan? Nythän ennustetaan kasvavaa elinikää, mutta totteleeko todellisuus tilastoja? Itse näen ennusteissa paljon epävarmuuksia.

    Wahoo

    Työeläkeyhtiöiden kulurakenteesta puhuminen tuntuu olevan tabu. Eläkesäätiöiden ja kassojen kulurakenne on parhaimmillaan 1/3 työeläkeyhtiöiden vastaavasta. Miksi SAK,STTK ja AKAVA vaikenevat ? Vastaus löytyy eläkevakuutusyhtiöiden hallintorakenteesta...

    VELI-JUSSI JALKANEN

    Työkykyyn ja sairastumiseen sekä aktiivistenn työvuosien määrään voitaisiin vaikuttaa valtavasti oikein hyvällä sairauksien ennaltaehkäisypolitiikalla, joka puuttuu Suomesta lähes tyystin. meillä mennään vaan sairauksia sietämällä, päivittelemällä ja seisomalla tumput suorana kun työikäinen porukka sairastaa 6-25 % työajasta alasta riippuen. Sen eestään löytää minä taakseen jättää eli sairaanhoitoklustertin ehdoilla elämiseen (siis annaltaehkäisyn välttäminen) tulle paljon kalliimmaksi, kuin mitä meillä olisi varaa. Ks tehokkaat kunnallinen ja valtiollinen ennaltaehkäisypolitiikka www.vessi.eu.

    vaari 41

    Taitaa olla niin, että nuo hyvin toimeentuleville suurituloisille myydyt eläkkeet tyhjentävät pakollisilla eläkevakuutuksilla kerätyt kassat, kun ne samalla pienentävät valtion ja kuntien verotuloja.

    Lisää kommentti