Jouko Pölönen, muotokuva.
Blogit

Uuden oppiminen on tulevaisuuden tärkein työelämätaito

Työelämä on viimeisten vuosikymmenien aikana muuttunut hurjaa vauhtia ja tahti on vain kiihtymässä. Maatalousyhteiskunnasta siirryttiin ensin teollisuus- ja sitten palveluyhteiskuntaan. Koneet ovat korvanneet fyysistä työtä, ja yhä useammin myös tietotyötä. Tällä hetkellä iso kysymys on, mitä tapahtuu palvelutyöpaikoille, kun palvelut siirtyvät verkossa toimiville alustoille ja tekoäly osaa ennustaa asiakkaiden tarpeita ja ratkaista asioita. Muutosta vauhdittavat paitsi teknologian ja tekoälyn kehittyminen myös muutokset asiakkaiden käyttäytymisessä ja odotuksissa.

Eri tutkimuksissa on pyritty arvioimaan automatisaation vaikutusta työelämään ja työpaikkoihin. Esimerkiksi konsulttiyhtiö McKinsey arvioi, että vuoteen 2030 mennessä Suomessa katoaa 330 000 työpaikkaa automatisaation seurauksena. Työn sisältö muuttuu vielä paljon useammalla.

Samaan aikaan kuitenkin syntyy myös uudenlaista työtä ja uusia työpaikkoja. McKinseyn arvion mukaan uusia työpaikkoja syntyisi sekä suoraan digitalisaation että sen aikaansaaman korkeamman tuottavuuden seurauksena yhteensä 360 000 – eli uutta työtä syntyisi jopa hieman enemmän kuin vanhaa katoaa.

Millaisia taitoja ja valmiuksia tulevaisuuden työelämässä sitten tarvitaan, ja olemmeko me suomalaiset siihen valmistautuneita? Tätä on selvitetty Ilmarisen Future Score -testillä. Yksilöiden ja yritysten työelämävalmiuksia mittaava testi kehitettiin osana Ilmarisen, Sitran ja Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry:n Tulevaisuuden työpaikka -hanketta, ja siihen on reilun vuoden aikana vastannut noin 7 500 suomalaista.

Osaamisen hyödyntämisessä parannettavaa

Työelämän muutos ei siis tapahdu joskus tulevaisuudessa, vaan tässä ja nyt. Ainoa keino pärjätä siinä on kehittää omaa osaamistaan, oppia uutta. Siksi onkin huolestuttavaa, että vain 45 prosenttia Future Score -testiin vastanneista kertoi tietävänsä, mitä osaamista pitäisi kehittää. Vieläkin huolestuttavampaa on se, ettei työpaikoilla osata hyödyntää osaamista. Vain 15 prosenttia vastaajista katsoi, että hänen työpaikallaan ihmisten osaamista hyödynnetään monipuolisesti. Vastauksiin sisältyy toisaalta myös iso potentiaali: osaamista on, mutta se on vielä vajaakäytössä. Tässä meillä työnantajilla on varmasti paljon parannettavaa.

Automatisoinnista puhutaan paljon, mutta ihmisten välinen vuorovaikutus on se, mikä jatkossakin erottaa meidät koneista. Siksi monet tulevaisuuden työelämätaidot liittyvät vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus on monen työtehtävän (esim. hoivatyön) ytimessä, mutta sillä on olennainen rooli myös näkemyksien yhdistelemisessä, ongelmien ratkaisussa ja uuden tiedon luomisessa.

Pysyvien tiimien ja työyhteisöjen rinnalla korostuvat vaihtuvat ammatilliset verkostot, jotka voivat elää ja vaihtua kulloinkin ratkaistavana olevan asian mukaan. Alle kolmannes Future Scoren yksilötestiin vastanneista kokee, että itsellä on aktiivinen ammatillinen verkosto ja vain joka viidennessä yrityksessä hyödynnetään verkostoja liiketoimintaa tukevien kontaktien luomisessa. Luku tuntuu varsin vaatimattomalta, kun samaan aikaan tiedämme, että yritysten menestys tulevaisuudessa perustuu yhä enemmän kumppaniverkostoihin.

Ihmiset ja koneet samassa verkostossa

Työt eivät tulevaisuudessa enää jakaudu mustavalkoisesti ihmisten ja koneiden tekemiin tehtäviin, vaan olennaista on kyky hyödyntää erilaisia vahvuuksia saman kokonaisuuden eri vaiheissa. Moni meistä tulee tekemään töitä yhdessä robotin kanssa, ja osaamisverkostoihin voi kuulua niin ihmisiä kuin koneitakin. Esimerkiksi Ilmarisella robotiikka on kytketty osaksi henkilöstöjohtamista, joten jatkossa lyhenne HR voikin yhtä hyvin tarkoittaa Humans & Robotics.

Future Score -testiin vastanneet alle 30-vuotiaat suhtautuvat teknologiaan vanhempia ikäryhmiä luontevammin ja heidän työelämätaidoissaan korostuvat joustavuus ja valmius kansainväliseen työskentelyyn. Yli 60-vuotiaat puolestaan tuntevat toimialan ja omat vahvuutensa ja heillä on lisäksi laajat verkostot. Kaikki nämä työelämätaidot kannattaa käyttää hyväksi muutoksessa: meillä ei ole varaa hukata sen enempää nuoria kuin vanhempiakaan sukupolvia työelämän ulkopuolelle ja jättää heidän osaamisensa käyttämättä.

Jokainen meistä voi itse kehittää tulevaisuuden työelämätaitojaan ja ottaa vastuun oman osaamisen kehittämisestä. Yhtä lailla tärkeää on yritysten ja koko yhteiskunnan rooli: vastuu tulevaisuuden osaamisen kehittämisestä ja menestyksestä on meidän kaikkien yhteinen. Koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat paras lääke myös työllisyyden vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tavoitteenamme tulee olla, että Suomessa on globaalisti osaavin kansa

Jouko Pölönen
@JoukoPolonen

Kirjoittaja on Ilmarisen toimitusjohtaja.
Kirjoitus perustuu Talouselämä 500 -tilaisuudessa 31.5.2018 pidettyyn puheenvuoroon.

  • Amattiosaaja 10.6.2018 klo 21.00
    Halu oppia uutta on aina ollut tärkein työelämätaito. Mikään ei muutu ja kehity, jos olet se ikuinen hyvä tyyppi. Pelkällä sosiaalisuudella ei opita mitään. Hyvät sosiaaliset taidot voivat mahdollistaa sen, että pystyt vakuuttamaan kaikki siitä, miksi mitään uutta ei tarvitse oppia. Uuden oppiminen, osaamisen jatkuva kehittäminen kuului ennen olennaisena osana ammattitaitoon. Oppipojat ja kisällit halusivat ylittää mestarinsa osaamisen. Mestareilla oli velvoite hioa taitoja vielä paremmiksi kuin entiset mestarit. Tästä on siis edelleen kyse. Taitojen hiomisesta huippuunsa, uuden omaksumisesta, katseesta tulevaan. Toivottavasti lause "Meillä on aina tehty näin." muuttuu katoavaksi kansanperinteeksi.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?

Blogit 13.7.2022

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita