Blogit

Johda ihmisiä taitavasti – säilytä yrityksesi kilpailuetu

Tulevaisuuden työhön liittyy yhä enemmän tietotyön piirteitä, joten taitava ihmisten johtaminen muodostaa yritykselle entistä vahvemman kilpailuedun. Se lisää myös yrityksen houkuttelevuutta kilpailussa parhaista tekijöistä.

Ilmarisen työkykyjohtamisen vuosikellon toisen neljänneksen teema on johda ihmistä, joten tämänkertainen tutkimusbloggaukseni tarkastelee johtamisen käytäntöjä. Miltä ihmisten johtamiseen liittyvät taidot näyttävät Ilmarisen Future Score -testin yritysaineiston tulosten valossa?

Johtaminen ei tue innostusta

Suomalaista johtamista parjataan keskusteluissa usein, ja osaltaan kritiikille näyttäisi olevan aihettakin.

Esimiestyön kehittämisessä on nostettu vahvasti esiin valmentava johtajuus. Katsotaan, miltä Future Score -tulokset näyttävät:

  • Yrityksistä 34 % kertoo, että niillä on selkeästi viestitty missio, joten peilipinta valmentavalle johtamiselle ei suinkaan ole joka paikassa kirkas.
  • Esimiesten rooliksi on nostettu vahvasti valmentajana ja mahdollistajana toimiminen 23 %:ssa yrityksistä.
  • 19 %:ssa yrityksistä esimiehet ovat sosiaalisilta taidoiltaan erittäin taitavia ja 16 %:ssa yrityksistä esimiehet antavat aktiivisesti palautetta.

Näin ollen ei ole kovinkaan suuri ihme, että vain 21 % vastanneista yrityksistä toteaa esimiesten ylipäätään olevan innostavia ja kannustavia.

Vaikutusmahdollisuudet lisäävät työn merkityksellisyyttä

Tutkimusten mukaan henkilöstön osallistumismahdollisuudet vaikuttavat keskeisesti siihen, miten merkitykselliseksi työ koetaan. On lohdullista huomata, että valtaosassa yrityksiä henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua työyhteisöjen arvojen ja strategian määrittämiseen. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 81 % osallistaa arvojen ja strategian määrittelyyn muitakin kuin pelkästään esimiehiä.

Silti vain joka viidennessä yrityksessä jokainen voi vaikuttaa oman roolinsa kehittymiseen. Vastaavasti vain 18 % yrityksistä toteaa, että työntekijät voivat itse vaikuttaa siihen, koska ja missä työskentelevät.

Luottamus on kokeilukulttuurin kivijalka

Yrityksistä 39 % kertoo, että heillä toiminnan lähtökohtana on luottamus. Työnteon seuraaminen käytetyn ajan kautta on kuitenkin yleistä. Vain reilu viidennes yrityksistä toteaa työpanoksen seurannan perustuvan tuloksiin eikä aikaan.

Kulttuurissa ja vuorovaikutuksessa petrattavaa on vielä paljon:

  • Vain 14 %:ssa yrityksistä työyhteisön kulttuuri mahdollistaa itseohjautuvat tiimit ja virtuaaliorganisaatiot.
  • 22 %:ssa yrityksistä on kokeiluun kannustava kulttuuri.
  • 38 %:ssa yrityksistä vallitsevia toimintamalleja voidaan kyseenalaistaa vahvastikin.
  • 33 %:ssa yrityksistä hierarkia on matala ja tiimit joustavat työn mukaan.

Kehittyvä työyhteisö vauhdittaa uudistumista

Uudet ajatukset syntyvät tyypillisesti erilaisten ajattelutapojen kohdatessa. Eri-ikäisten yhteistyö onkin onneksi varsin yleistä. Vastaajayrityksistä 57 % kertoo, että heillä työskentelee sekä junioreita että konkareita. Vajaa kolmannes yrityksistä toivottaa harjoittelijat, tukityöllistetyt ja osa-aikaiset tervetulleeksi työyhteisöönsä.

Vain joka kuudennessa vastaajayrityksessä tiimeihin haetaan mielellään henkilöitä, joilla on muilla aloilla ja eri yrityksissä hankittua kokemusta. Verkostoitumisen arvo sentään tunnustetaan kohtuullisen laajasti: kolmannes yrityksistä kannustaa henkilöstöään verkostoitumaan ja hyödyntää verkostojen kautta saatua osaamista työyhteisössä.

Osaamisen kehittämiseen liittyy myös vielä paljon tekemätöntä työtä. Valtaosa (60 %) yrityksistä olettaa toiminnan pysyvän samanlaisena eikä paineita henkilöstön koulutukselle ole. Neljännes tarjoaa työntekijöille aktiivisesti mahdollisuuksia opiskeluun.

Osa yrityksistä tunnistaa uudistumisen tarpeen

Muuttuva työelämä vaatii vääjäämättä uudistumista. Vain osa yrityksistä tunnistaa tämän. Joka neljäs yritys uskoo, että sen toimintamalli muuttuu merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana. Joka viidennessä yrityksessä käydään aktiivista keskustelua siitä, mitkä työt lisääntyvät ja mitkä vähenevät tulevaisuudessa.

Teknologian hyödyntämiseen liittyy vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia: vain joka kymmenes yritys kokee, että teknologiaa hyödyntämällä on jäänyt merkittävästi enemmän aikaa keskittyä ihmisiin.

Teknologian kehittyminen muuttaa työelämää, ja rutiinitehtävät hoidetaan yhä laajemmin koneiden ja laitteiden avulla. Ihmisten tehtäväksi jää yhä keskeisemmin luova ongelmanratkaisu ja vuorovaikutus. Tämä muutos luo merkittävän paineen johtamiskäytäntöjen kehittämiselle.

Taitava ihmisten johtaminen on tärkein keino, jolla yritykset säilyttävät kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa.

Tomi Hussi
tutkimusjohtaja, Ilmarinen
@TomiHussi

Tee testi

Lue lisää ja tutustu

Kirjoituksen lähteenä on käytetty Ilmarisen Future Score -testin yritysaineiston tuloksia vuodelta 2018.

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita