Välittämällä hyvinvointia: Lidl sai työkykyjohtamisella sairauspoissaolot laskuun

Vaikka Lidl on säästänyt viime vuosina satojatuhansia euroja, tavoitteena ei ole pienentää työterveyskuluja, vaan kohdistaa ne sairauksien hoitamisen sijaan työkyvyn ylläpitoon.

Viisi vuotta sitten Lidlissä aloitettiin työ, jonka puolesta komeat tulokset nyt puhuvat. Työkykyjohtamisen kehittämisen kautta Lidl on onnistunut laskemaan sairauspoissaoloja 16 prosenttia – ja samalla säästänyt satojatuhansia euroja. Mitä tapahtui?

Päivittäistavarakauppaketju Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä Suomessa vuonna 2002. Tulokas erottui kotimaisista kilpailijoista pelkistetyillä myymälöillään, mainoksillaan ja tuotteillaan. Muutamalla toimipisteellä aloittanut Lidl laajentui nopeasti, ja samalla yritys alkoi muuttua niin tuotevalikoimaltaan kuin brändiltään enemmän suomalaiseksi. Altavastaajan asemasta aloittanut Lidl on sittemmin kasvanut kolmanneksi suurimmaksi päivittäistavaraketjuksi Suomessa.

– Ensimmäiset kymmenen vuotta menivät liiketoiminnan rakentamiseen. Avasimme uusia myymälöitä, palkkasimme lisää ihmisiä – toiminta oli puhtaasti operatiivista, muistelee Lidlin henkilöstöpäällikkö Sanna Rainio yrityksen ja oman Lidl-uransa alkuaikoja.

Liiketoiminnan kehittyessä Lidlissä alettiin panostaa yhä enemmän työntekijöihin, joita yrityksessä on nyt noin 5 200. Työkykyjohtamisen perusta valettiin kansainvälisen toimintamallin päälle, mutta hyvin pian toimintaa alettiin muokata paremmin Suomen kulttuuriin sopivaksi.

– Kansainvälinen tuki on DNA:ssamme, mutta työkykyjohtamisessa Suomen laki ja suomalaiset toimintatavat ohjaavat meitä enemmän kuin emo-organisaatiomme. Se on hyvä juttu, meistä voidaan katsoa maailmalla mallia, Rainio sanoo.

Yhteisöllisyys ja liikunta ovat tärkeä osa Lidliä

Vaikka Lidl on tehnyt viime vuosina merkittäviä säästöjä, tavoitteena ei ole pienentää työterveyskuluja, vaan kohdistaa ne terveyden ylläpitoon sairauksien parantamiseen sijaan. Säästöjä syntyy, kun henkilöstö voi hyvin.

Lidlissä työterveyshuollon kustannukset ovat alkaneet siirtyä ennaltaehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan. Kun selvästi suurin osa kustannuksista meni aiemmin sairaanhoitoon, ovat kustannukset nyt aika lailla tasan ennaltaehkäisevän toiminnan kanssa.

– Työkykyä tukevien sairaanhoidon palveluiden tarjoaminen on kuitenkin olennainen osa kokonaisuutta, sanoo työhyvinvointipäällikkö Jenny Hyttinen.

Ennaltaehkäisevistä palveluista sekä Rainio että Hyttinen nostavat ensimmäisenä yhteisöllisen liikkumisen. Se omaksuttiin kansainväliseltä organisaatiolta aluksi, kun työkykyjohtamista alettiin kehittää.

– Uskomme kaikessa toiminnassamme yhteiseen tekemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, Rainio sanoo.

Lidlillä on Liikuttaja-verkosto, jota vetävät paikalliset hyvinvointilähettiläät. Liikuttajat aktivoivat henkilökuntaa liikuntatapahtumiin, järjestävät toimipaikassaan taukoliikuntaa sekä tukevat työkavereita ergonomisessa työskentelyssä. Kaikki Lidlin työntekijät ovat lisäksi ePassi-henkilöstöedun piirissä.

– Tuemme osallistumista liikuntatapahtumiin Suomessa ja ulkomailla, Hyttinen sanoo.

Lidl onkin yksi Suomen aktiivisimmista työpaikoista, ja se on saanut Olympiakomitean myöntämän aktiivisen työpaikan sertifikaatin jo kolme kertaa. 

Vaikka Lidl on tehnyt viime vuosina merkittäviä säästöjä, tavoitteena ei ole pienentää työterveyskuluja, vaan kohdistaa ne terveyden ylläpitoon sairauksien parantamiseen sijaan. Säästöjä syntyy, kun henkilöstö voi hyvin, sanovat henkilöstöpäällikkö Sanna Rainio (vas.) ja työhyvinvointipäällikkö Jenny Hyttinen. 

Työntekijöistä huolehditaan monipuolisilla terveyspalveluilla

Liikuntaan panostamisen lisäksi Lidl on saanut tunnustusta HR-käytännöistään ja hyvänä työnantajana toimimisesta. Lidl sai tänä vuonna Top Employer -sertifikaatin erinomaisesta työnantajuudesta Suomessa.

– Esimiestyössä ja työkykyjohtamisessa on käytännössä pitkälti kyse siitä, että esimies välittää ja tarvittaessa reagoi varhaisessa vaiheessa tiimiläisen työkykyhaasteisiin. Uskomme, että esimiehen välittämisellä ja aidolla kohtaamisella on suuri merkitys siinä, millaisena yksittäinen työntekijä saamansa tuen kokee, Hyttinen painottaa.

Työntekijöille tarjotaan monenlaisia tapoja seurata omaa jaksamistaan ja ylläpitää työkykyään. Yksi pidetyistä työkaluista on Firstbeat-sykevälimittaus, joka mittaa henkilön stressitasoa ja palautumista. Jos tulokset ovat hyvät, työntekijälle tarjotaan verkkovalmennusta tulosten tulkitsemiseen. Heikommat tulokset saaneille tarjotaan työterveyshuollon valmennuksia. Hyvinvointia tuetaan myös viikoittaisilla hedelmäpäivillä niin jakelukeskuksissa kuin myymälöissäkin, Rainio kertoo. 

Lidlissä suurimmat työkykyhaasteet liittyvät tuki- ja liikuntaelimiin.

– Se on aina ollut iso diagnoosiluokka. Meillä on ergonomiaoppaat kaikissa toimipaikoissa, minkä lisäksi ergonomiaan koulutetaan työsuhteen alussa ja sitä myös ylläpidetään säännöllisesti liikuttajien ja myymälän palvelukouluttajien toimesta, Hyttinen sanoo.

Tarvittaessa Lidlin myymälät voivat kutsua työfysioterapeutin ohjaamaan työntekijöitä. Jakelukeskuksissa työfysioterapeutit pitävät puolestaan vastaanottoa.

Nouseva työhyvinvointiin liittyvä haaste ovat mielenterveysongelmat, jotka ovat yleistyneet yhteiskunnassa laajemminkin.

– Ne koskettavat varsinkin nuorempia työntekijöitä. Olemme saaneet tähän onneksi hyviä apuvälineitä, joista monet ovat digitaalisia. Digipalvelut ovat nuorille luonteva tapa lähestyä työterveyshuoltoa matalalla kynnyksellä, Hyttinen sanoo. 

Esimiehet saavat kaiken tarvitsemansa tuen ja opin

Keskeinen osa Lidlin uutta työkykyjohtamista on alueellinen työkykyjohtamisen malli. Siinä keskiössä ovat alueelliset HR-koordinaattorit.

– Aiemmin ohjausta on tullut enemmän täältä meidän pääkonttorista käsin. Henkilöstökoordinaattorit voivat paremmin tukea oman alueen työterveyshuoltoyhteistyötä ja esimiehiä. Näin saamme ennaltaehkäistyä työkykyriskejä entistä paremmin, Hyttinen kertoo.

Lidl panostaa vuosittain yli kaksi miljoonaa euroa henkilöstönsä koulutukseen ja valmentaa säännöllisesti kaikkia esimiehiään aina johtoryhmästä myymäläesimiehiin. Esimiehille tarjotaan valmennuksia ja kehitysohjelmia. Lidlin HR-ammattilaiset osallistuvat Ilmarisen Työkykymestari-koulutusohjelmaan, joka valmentaa toimimaan työkykyjohtamisen kehittäjänä ja asiantuntijana työpaikalla.

Työkykyjohtamista ja henkilöstön hyvinvointia luonnollisesti myös seurataan kyselyillä, joita Lidlillä on kahdenlaisia. Toinen niistä on pulssimainen ja kansainvälinen ja mahdollistaa tulosten vertailun eri maiden Lidlien välillä. Pelkästään Suomessa tehtävä kysely antaa sen sijaan tarkempaa palautetta esimiehille.

Kysyttäessä, mikä on Lidlin menestyksen salaisuus, Rainio ja Hyttinen mainitsevat säännönmukaisen yhteistyön kumppaneiden kanssa, systemaattisen lähestymistavan ja oikeat työkalut niin varhaiseen välittämiseen kuin pidemmälle edenneen työkyvyttömyyden hoitamiseen.

– Ilmarisen kanssa tehty yhteistyö on ollut tärkeää kaikkina näinä vuosina. Olemme saaneet arvokasta tietoa ja tukea työkykyjohtamisen kehittämiseen kuin myös valmennuksia ja asiantuntijoiden apua, Rainio lisää.

Lue myös:

• Työkykyjohtamisen vuosi – tutustu teemoihin ja hyödynnä arjessa
• Tutustu Ilmarisen työkykyjohtamisen palveluihin