Yritysten väliset erot työkyvyttömyyseläkkeissä paljastavat johtamisen merkityksen

Vaikka työelämässä on tällä hetkellä useita ratkottavia haasteita, on monella mittarilla tilanne parempi kuin koskaan ennen. Silti työkyvyttömyyden uhka koskettaa meistä monia suoraan tai läheistemme kautta.

Ilmarisen johtavan asiantuntijan Anssi Smedlundin mukaan usealla mittarilla mitattuna työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan. Muun muassa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on pienentynyt merkittävästi: 2000-luvun alussa alkavuus oli noin 11 / 1000 työllistä kohden, nyt noin 5 / 1000 (eli 5 promillea). Yksittäisenä vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy keskimäärin enää vain 0,5 % työllisistä, mutta työuran aikana riski kertyy: ennen vanhuuseläkeikää noin joka neljäs on jossain vaiheessa työkyvyttömyyseläkkeellä.

– Valtaosa työkyvyttömyyseläkkeistä alkaa yli 60-vuotiailla, mutta silti jopa noin joka kymmenes joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen 55 vuoden ikää. Työuran perspektiivissä ajateltuna työkyvyttömyys koskettaa meitä kaikkia suoraan tai välillisesti läheistemme kautta, Anssi Smedlud sanoo.

Työkyvyttömyys kasaantuu ja se näkyy myös toimialoissa sekä yrityksissä

Työkyvyttömyys ei jakaudu tasaisesti, vaan kasaantuu, kuten moni muukin yhteiskunnallinen haaste. Ilmarisen kattava tilastoaineisto yksityisen sektorin työnantajista kertoo, että työkyvyttömyydessä vaihtelu toimialojen ja yritysten välillä on poikkeuksellisen suurta.

 – Työkyvyttömyyseläkeindeksimme mukaan toimialojen väliset alkavuuserot voivat olla jopa nelinkertaiset: matalariskisillä aloilla alkavuus on noin 2 promillea, kun korkeamman riskin aloilla se voi nousta noin 8,5 promilleen, kertoo Anssi Smedlund.

Smedlundin mukaan vielä tärkeämpää kuin vaihtelu alojen välillä on se, että saman toimialan sisällä yritysten välinen hajonta on suurta. Osa vaihtelusta voidaan selittää esimerkiksi ammatti- ja ikäjakauman eroilla, mutta jäljelle jää silti selittämätöntä vaihtelua. Selittämättömässä vaihtelussa työn tekemisen tapa, arjen käytännöt ja työkykyjohtaminen alkavat näkyä. Vaihtelu on todettu myös rekisteritutkimuksessa. [1]

– Työkykyjohtamisella on siis selvästi vaikuttavuuden potentiaalia: jos saman alan yritykset voivat olla aivan eri tasolla, paremmat tulokset eivät ole sattumaa. Ne ovat valintoja johtamisessa ja organisaatiossa: miten työtä järjestetään, miten kuormitusta hallitaan, miten työterveysyhteistyötä johdetaan ja miten työhön paluu hoidetaan, Smedlund summaa.

Työkykyjohtaminen jää liian usein muun johtamisen varjoon

Jos työkykyjohtamisella saavutettavaa hyötyä selvästikin on, miksi toimeen ei tartuta? Smedlundin mukaan tämä johtuu siitä, että työkykyjohtaminen ei useassakaan organisaatiossa nouse strategiselle tasolle, vaan jää henkilöstöhallinnon asiaksi.

– Jos ylin johto ei näe suoraa kytköstä liiketoiminnan johtamisen ja henkilöstöhallinnon välillä, niin työkykyjohtamisen viesti ei pääse johdon agendalle.

Tällöin tekeminen jää helposti pirstaleiseksi: tehdään yksittäisiä ja muodikkaita toimia, mutta kokonaisuus puuttuu. Ilman tavoitteita, mittareita, johdon, henkilöstöhallinnon ja esimiesten roolien kirkastamista ja prosessien johtamista vaikutus jää usein vajaaksi, vaikka potentiaalia olisi.

Selittämätön hajonta on mahdollisuus: tee työkyvystä helposti johdettava kokonaisuus

Työkyvyttömyys ei ole täysin työpaikan hallittavissa, koska sairastuminen ei katso aikaa ja paikkaa.

– Se ei kuitenkaan ole luonnonlaki, eikä työkyvyttömyyden kustannuksia pitäisi koskaan ottaa annettuna vastaan, sanoo Anssi Smedlund.

Vaikuttavan työkykyjohtamisen voit aloittaa viidellä askeleella seuraten Ilmarisen asiakkailleen kehittämää Huomisen työkyky -mallia:

1. Tee tilannekuva

Luo yhteinen ymmärrys nykytilasta vaikuttavien toimenpiteiden pohjaksi.

2. Muodosta tahtotila ja tavoitteet

Määritä liiketoimintaa tukevat työkykyjohtamisen tavoitteet.

3. Laadi suunnitelma

Laadi suunnitelma sekä toimenpiteet ja mittarit tavoitteiden saavuttamiseksi.

4. Toteuta ratkaisut

Hyödynnä työkykyjohtamisen kumppaneita ratkaisujen toteutuksessa.

5. Seuraa, arvioi ja paranna

Hyödynnä arviointia kehitystoimenpiteiden suunnittelun jatkuvaan parantamiseen.

Tarkista yrityksesi riskitaso Ilmarisen palveluista

Voit ottaa ensimmäinen askeleen kohti suunnitelmallista työkykyjohtamista tarkistamalla oman yrityksesi lähtötason. Ilmarinen tuottaa työnantajille arvion työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuusriskistä, ja Tilannekuva-palvelussa voit tarkistaa, missä yrityksesi riskitaso on suhteessa toimialaan.

[1] (Laaksonen ym 2019).