Ei tippa tapa, mutta ämpäriin hukkuu – onko juominen yksityisasia vai pitääkö työpaikalla puuttua?
Alkoholin suurkulutus on merkittävä uhka terveydelle. Suurin osa alkoholiriippuvaisista on työelämässä. Onko alkoholinkäyttö yksityisasia vai pitääkö siitä puhua työpaikalla? Jos pitää, niin missä tilanteissa ja miten?
Kun työskentelin aikoinaan työterveyshoitajana, törmäsin erilaisiin alkoholinkäytöstä johtuviin haasteisiin työpaikoilla. Erityisesti mieleeni on jäänyt eräs työntekijä, ”Pekka”, jonka oma työmäärä ja vastuu oli kasvanut työparinsa ”Paulin” alkoholinkäytön vuoksi. Pekka kertoi terveystarkastuksessa, että hänen oma jaksamisensa alkaa olla äärirajoilla, koska hän joutuu huolehtimaan osittain myös Paulin työtehtävistä. Pauli ei jaksanut enää työskennellä samassa tahdissa kuin aiemmin, ja hän teki paljon virheitä, joita Pekka korjaili. Esihenkilö ei ollut tästä tietoinen, sillä Pekka halusi suojella ystäväänsä. Pekka koki toimivansa Paulia kohtaan oikein, ja Pauli oli monesti kiitellytkin Pekkaa. Tilanne oli jatkunut jo pidemmän aikaa.
Miten Pekka olisi voinut välttää oman uupumisensa ja auttaa ystäväänsä alkoholiongelman kanssa? Kun kysyin Pekalta, minkä vuoksi hän ei ollut kertonut tilanteestaan esihenkilölle, hän vastasi, että esihenkilö oli äkkipikainen ja aina huonolla tuulella. Hän ei kokenut, että voisi avautua tälle ja saattaa ystäväänsä vaikeuksiin. Pekka pelkäsi esihenkilön ja Paulinkin reaktiota, jos hän paljastaisi tilanteen.
Toinen mieleenpainuva tilanne tapahtui, kun työpaikan esihenkilö soitti minulle hätääntyneenä ja kertoi, että työntekijä on saapunut työpaikalle selvästi humaltuneena. Hän ei tiennyt, miten hänen pitää toimia. Yritys ei ollut laatinut päihdeohjelmaa suosittelusta huolimatta. Sitä ei koettu tarpeelliseksi, koska tässä asiantuntijaorganisaatiossa ei koskaan oltu havaittu mitään ongelmaa alkoholinkäytön osalta. Edes yrityksen juhlissa ei alkoholia käytetty. Nyt kuitenkin työntekijä oli saapunut humalassa työpaikalle, ja yhdessä sovitut käytännöt olisivat olleet tarpeen.
Alkoholi voi muuttua ongelmaksi vähitellen ja huomaamatta
Alkoholinkäyttö koetaan usein yksityisasiaksi, ja sitä se toki silloin onkin, kun se kuuluu vain vapaa-ajalle, on hallinnassa eikä vaikuta työkykyyn. Alkoholiongelma voi kuitenkin kehittyä pikkuhiljaa, huomaamatta. Käyttömäärä kasvaa toleranssin noustessa, ja alkoholiin liittyvät haitat ovat suorassa yhteydessä käyttömäärään.
Alkoholin suurkulutus on merkittävä uhka terveydelle. Se voi johtaa lyhyempien sairauspoissaolojen lisäksi jopa pysyvään työkyvyttömyyteen. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun alkoholinkäyttö on aiheuttanut vakavia somaattisia sairauksia, jotka heikentävät työkykyä.
Välitä, puutu ja puhu
Suurin osa alkoholiriippuvaisista on työelämässä, ja paljonko me ajastamme työpaikalla vietämmekään! Siksi on tärkeää havainnoida myös työpaikalla mahdollisia alkoholinkäytöstä johtuvia haittoja ja uskaltaa puuttua niihin. Puuttuminen on paitsi velvollisuus, myös merkittävää niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta.
Miten varautua työpaikalla yllä kuvattuihin, lopulta ehkä yllättävän yleisiin tilanteisiin? Listasin kuusi hyödyllistä käytäntöä arjen työkaluiksi.
- Laatikaa työpaikalle sopiva, riittävän yksityiskohtaisesti kuvattu päihdeohjelma.
- Keskustelkaa työpaikan käytännöistä työyhteisön kanssa avoimesti. Jokainen työpaikalla tietää esimerkiksi, että työkaverin alkoholiongelmaa ei tule piilotella, vaan on kaikkien etu, että hän saa päihdeohjelmassa kuvatusti apua tilanteessaan.
- Kertokaa jo perehdytyksessä työpaikan varhaisen tuen käytännöistä, jotka koskevat jokaista työyhteisön jäsentä.
- Luokaa sellainen ilmapiiri, jossa asiat on helppo ottaa puheeksi ja vuorovaikutus esihenkilön kanssa on luontevaa.
- Käykää päihdeohjelma läpi yhdessä myös työterveyshuollon kanssa. On ensisijaisen tärkeää, että työterveyshuollolla on tiedossaan yrityksen toimintamallit.
- Älkää jättäkö päihdeohjelmaa pöytälaatikkoon pölyttymään, vaan kerratkaa työpaikan käytäntöjä säännöllisesti yhdessä ja päivittäkää päihdeohjelmaa tarpeen mukaan.
Heli Rantanen
työkykyjohtamisen asiantuntija, Ilmarinen
Lue lisää
- TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Lue lisää päihdeohjelmasta.
- Tutustu ja tilaa asiakkaillemme suunnattuja materiaaleja esimerkiksi varhaisesta tuesta ja puheeksiotosta
- Testaa päihdeohjelma-työkalua (hyvatyo.ttl.fi)
-
Sartsa 22.4.2022 klo 08.42
Jos olen dirika omassa firmassani niin minulla on täysi narsistispershäiriöinen oikeus juopotella silloin kun siltä tuntuu sekä piiskata työntekijöitäni ;-D :D :DVastaa kommenttiin
- Marianne Staudinger 25.4.2022 klo 04.06
Sulla on jo asennevika johtajana ,ylimielinen, et kunnioita työntekijöitäsi. Kouluta itseäsi niin firma menestyy ja voit itsekin paremmin.Vastaa kommenttiin
- Marianne Staudinger 25.4.2022 klo 04.06
-
Kari Virtanen 22.4.2022 klo 14.16
Kiitos Heli! Kirjoitat oikeaa ja vakavaa asiaa ja olet myös joka kohdassa oikeassa! Kun aikanaan koulutin työyhteisöissä näitä samoja asioita noin kaksikymmentä vuotta tulivat nuo esimerkisi joka paikassa vastaan ja niissä tapauksissa yleensä aina puuttui ohjeistus ja osaaminen. Siksi työyhteisön kannattaisi hankkia koulutusta näihin asioihin ja sen jälkeen alkaa työstää sitä ohjeistusta! Netistä löytyy yksi erinomainen esimerkki haulla "Poliisin päihdeohjelma". Se on ihan laillisesti sieltä ladattavissa. Sitä ei kannata vain kopioida vaan kohta kohdalta luoda oman työyhteisön versio kouluttamalla päihderyhmä tekemään sitä työtä myös jatkossa. Päihdetyötä työyhteisössä ei koskaan saa tehdä yksin, vaan vähintään työparina tai ryhmänä.Vastaa kommenttiin
-
Jussi 25.4.2022 klo 03.37
Hmm; entäs kun kyseessä on esimiehesi ?Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.