Katja Atsar, muotokuva.
Blogit

Kansalaistaito nimeltä improvisaatio

38 erilaista valmennus- tai koulutuspäivää kahden vuoden aikana eli lähes 20 päivää vuodessa, jotta olisin osaavampi, pärjäävämpi ja uudistuneempi, totesi eräs asiantuntijatyössä toimiva tuttavani. Tuttavani mielestä jatkuva uudistumispuhe ja touhuaminen uuvuttavat.

Työnantajat taistelevat pitääkseen ihmiset työkykyisinä, onnellisina ja osaavina. Työntekijät puolestaan yrittävät pysyä kärryillä siitä, mitä pitäisi osata ja miten rakentaa arjen palapeli, jotta olisi töitä ja voimia. Jokainen media kertoo työelämän murroksesta ja ehdottaa uusia konsteja kelkassa pysymiseen. Somekanavatkin pursuavat oppaita, neuvoja ja väitteitä hyvään olemiseen.

Asiantuntijatuttavani päätti heittää hanskat tiskiin. Hän totesi, ettei pysy kärryillä kuitenkaan siitä, miten pitäisi toimia, jotta ylipäätään jaksaisi ja pystyisi jatkossakin tekemään mielekkäitä töitä. Jos siis vaan luovisi eteenpäin ja katsoisi, mihin päätyy. Jokainen päivä tuntuu olevan täynnä yllättäviä vaatimuksia ja nopeita käänteitä, jotka vaativat entistä enemmän improvisaatiota. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet olemattomiksi ja ajatukset omasta selviytymisestä synkiksi. Osaaminen ja kelpoisuus huolettavat ja eläkeikään on todella pitkä matka. Olo on kuin lastuna lainehilla.

Muuttuvaan työelämään sopii improvisaatio

Sana improvisaatio jäi kaivelemaan. Improvisaatioteattereiden osaamista on hyödynnetty yritysten valmennuksissa ja tilaisuuksissa jo pitkään. Improvalmennuksissa simuloidaan erilaisia vuorovaikutustilanteita tai yllättäviä käänteitä osallistujien toiveiden mukaisesti. Oppi on tullut näyttelijöiden suorituksia seuraamalla. Ja hauskaakin on ollut!

Maailmalta kuuluu, että improvisaatio-osaaminen otetaan vakavasti otettavana taitona taklata vauhdissa eteen tulevia asioita. Sitä harjoitellaan toimintatapana osana itsensä johtamista. Muutamat kansainväliset yritykset ovat jopa harkinneet muusta työelämä- ja taitokoulutuksista luopumista. Uusi työelämä on arvaamaton ja nopea, taidot vanhenevat ja keinot jaksamiseen sekä hyvinvointiin muuttuvat hetkessä. Improvisaatiolle on todellakin tarvetta.

Tervehdin ilolla, jos improvisaation harjoittelu rantautuu yleisemmin yritysvalmennukseen ja kansalaistaidoksi. Improvisaation perusta on kuitenkin seuraavalle tasolle menevä luottamus. Luottamus siihen, että kun sävellän, kokeilen ja heittäydyn, niin ympäristö kantaa ja kelpaan naurettavanakin. Voiko siis improvisaatiota harjoittaa, jos luottamus työpaikoilla heikoissa kantimissa?

Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa ja vastaa Ilmarisen ideakiihdyttämö Wauhdittamosta, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.

Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 1.10.2026

Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?

Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.

Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?

Blogit 28.9.2026

Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa

Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.

Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa

Blogit 17.9.2026

Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä

Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.

Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi