Kansalaistaito nimeltä improvisaatio
38 erilaista valmennus- tai koulutuspäivää kahden vuoden aikana eli lähes 20 päivää vuodessa, jotta olisin osaavampi, pärjäävämpi ja uudistuneempi, totesi eräs asiantuntijatyössä toimiva tuttavani. Tuttavani mielestä jatkuva uudistumispuhe ja touhuaminen uuvuttavat.
Työnantajat taistelevat pitääkseen ihmiset työkykyisinä, onnellisina ja osaavina. Työntekijät puolestaan yrittävät pysyä kärryillä siitä, mitä pitäisi osata ja miten rakentaa arjen palapeli, jotta olisi töitä ja voimia. Jokainen media kertoo työelämän murroksesta ja ehdottaa uusia konsteja kelkassa pysymiseen. Somekanavatkin pursuavat oppaita, neuvoja ja väitteitä hyvään olemiseen.
Asiantuntijatuttavani päätti heittää hanskat tiskiin. Hän totesi, ettei pysy kärryillä kuitenkaan siitä, miten pitäisi toimia, jotta ylipäätään jaksaisi ja pystyisi jatkossakin tekemään mielekkäitä töitä. Jos siis vaan luovisi eteenpäin ja katsoisi, mihin päätyy. Jokainen päivä tuntuu olevan täynnä yllättäviä vaatimuksia ja nopeita käänteitä, jotka vaativat entistä enemmän improvisaatiota. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet olemattomiksi ja ajatukset omasta selviytymisestä synkiksi. Osaaminen ja kelpoisuus huolettavat ja eläkeikään on todella pitkä matka. Olo on kuin lastuna lainehilla.
Muuttuvaan työelämään sopii improvisaatio
Sana improvisaatio jäi kaivelemaan. Improvisaatioteattereiden osaamista on hyödynnetty yritysten valmennuksissa ja tilaisuuksissa jo pitkään. Improvalmennuksissa simuloidaan erilaisia vuorovaikutustilanteita tai yllättäviä käänteitä osallistujien toiveiden mukaisesti. Oppi on tullut näyttelijöiden suorituksia seuraamalla. Ja hauskaakin on ollut!
Maailmalta kuuluu, että improvisaatio-osaaminen otetaan vakavasti otettavana taitona taklata vauhdissa eteen tulevia asioita. Sitä harjoitellaan toimintatapana osana itsensä johtamista. Muutamat kansainväliset yritykset ovat jopa harkinneet muusta työelämä- ja taitokoulutuksista luopumista. Uusi työelämä on arvaamaton ja nopea, taidot vanhenevat ja keinot jaksamiseen sekä hyvinvointiin muuttuvat hetkessä. Improvisaatiolle on todellakin tarvetta.
Tervehdin ilolla, jos improvisaation harjoittelu rantautuu yleisemmin yritysvalmennukseen ja kansalaistaidoksi. Improvisaation perusta on kuitenkin seuraavalle tasolle menevä luottamus. Luottamus siihen, että kun sävellän, kokeilen ja heittäydyn, niin ympäristö kantaa ja kelpaan naurettavanakin. Voiko siis improvisaatiota harjoittaa, jos luottamus työpaikoilla heikoissa kantimissa?
Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa ja vastaa Ilmarisen ideakiihdyttämö Wauhdittamosta, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.
Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Ruostuuko kultainen nuoruus?
Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.
Miksi työkykydata kuuluu johtoryhmän pöydälle?
Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.
Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.