Ensin liian nuori, sitten liian vanha – ei koskaan sopiva työelämään?

Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mutta ikään perustuva syrjintä on yhä merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä. Syrjintä ei koske ainoastaan pitkän työuran tehneitä yli 55-vuotiaita, vaan myös nuoria, jotka kamppailevat työmarkkinoille pääsyssä. Suomella ei ole varaa jättää ketään työelämän ulkopuolelle.

Suomella ei ole varaa ikäsyrjintään

Suomessa väestörakenne muuttuu nopeasti. Syntyvyyden lasku ja työikäisten suhteellisen määrän väheneminen yhdistettynä ikääntyvän väestön kasvuun aiheuttavat haasteita, kuten työvoimapulaa, monilla aloilla. Vaikka vanhemmat työntekijät ovat nykyään terveempiä ja työkykyisempiä, sekä yli 55-vuotiaat että alle 25-vuotiaat kokevat ikäsyrjintää.

Hallitus on sitoutunut torjumaan ikäsyrjintää ja poistamaan työllistymisen ja työllistämisen esteitä. Tavoitteena on saavuttaa 80 prosentin työllisyys, mikä edellyttää erityisesti yli 55-vuotiaiden parempaa työllistymistä. Vuonna 2024 yli 55-vuotiaita oli työttömänä yli 72 000. Keinoista lisätä ikääntyvien työllistymistä ja jatkaa heidän työuriaan on valmistumassa selvitystyö.

Insinööriliiton vuonna 2024 tekemän kyselyn (sttinfo.fi) mukaan 50 vuotta täyttäneistä työttömistä 86 prosenttia koki ikäsyrjinnän haitanneen työnhakua. Tekniikan akateemisten (TEK) viime vuoden kyselyssä (sttinfo.fi) puolestaan yli 50-vuotiaista vastaajista 42 prosenttia koki ikänsä haittaavan uralla etenemistä.

Asenteet ja uskomukset ikäsyrjinnän taustalla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimuksen (2023) (thl.fi) mukaan joka viides 20–39-vuotias nainen oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Syrjintä oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla. Ikäsyrjinnän taustalla on usein syvälle juurtuneita asenteita ja uskomuksia nuorten ja yli viisikymppisten osaamisesta, motivaatiosta ja työkyvystä. Joskus ikäsyrjinnän taustalla on tiedostamatonta syrjintää.

Nuoret kohtaavat usein haasteita työmarkkinoille pääsyssä kokemuksen puutteen vuoksi. Heitä kohdellaan toisinaan kielteisin asentein, epäystävällisesti tai heidän sitoutumistaan epäillään, mikä johtaa esimerkiksi määräaikaisiin työsuhteisiin. Syrjintä liittyy usein myös perheellistymiseen. Tasa-arvovaltuutetun mukaan yli puolet yhteydenotoista liittyy raskaus- ja perhevapaasyrjintään.

Toisaalta yli 55-vuotiaat kokevat syrjintää erityisesti työnhaussa: ennakkoluulot työkyvystä ja soveltuvuudesta, heikompi palkkaus, rajallisemmat koulutusmahdollisuudet ja uralla etenemisen esteet ovat yleisiä ongelmia. Monet myös kokevat, että heidän kokemustaan ja osaamistaan ei arvosteta riittävästi.

Yhteistyö ja konkreettiset toimet syrjinnän vähentämiseksi

Lainsäätäjällä on merkittävä rooli yhdenvertaisuuslain noudattamisen ja ikätasa-arvon edistämisessä. Tarvitsemme näkemyksellistä politiikkaa ja toimenpiteitä, jotka tukevat sekä nuorten että ikääntyneiden työllistymistä. Työpaikoilla on tärkeää käydä avointa keskustelua ikäsyrjinnästä ja kehittää käytännön toimenpiteitä, kuten anonyymiä rekrytointia ja monimuotoisuuden edistämistä.

Johtajien vastuulla on luoda selkeät ohjeet syrjintätilanteiden ehkäisemiseksi ja rakentaa tasa-arvoinen työympäristö, jossa jokainen kokee olevansa arvostettu. Työyhteisössä jokaisella on vastuu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua kaikenlaiseen syrjintään. Monella yrityksellä on vahva tahtotila tukea monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta, mutta usein kuitenkin konkretia ja käytännön teot niiden edistämiseksi puuttuvat. Monimuotoisuus lisää työyhteisön tasa-arvoa, työhyvinvointia ja luovuutta – sekä auttaa tekemään parempia tuloksia.

Nuorten ja kokeneempien työntekijöiden tukeminen

Työuran alussa nuoret tarvitsevat aktiivista tukea ja perehdytystä, mikä hyödyttää paitsi heitä itseään, myös koko organisaatiota. Hyvät työelämätaidot ovat keskeisessä asemassa nuorten työllistymisessä ja työpaikkaan sitoutumisessa. Samalla koulutusjärjestelmän on tarjottava elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja tehtävä tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa, jotta nuoret saavat arvokasta työkokemusta ja kontakteja jo opiskellessaan.

Ikäsyrjinnän vähentäminen edellyttää laajaa yhteistyötä kaikkien työelämän toimijoiden kesken. Tavoitteena on luoda oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta, jossa jokainen – riippumatta iästä – voi tuntea itsensä arvostetuksi ja löytää paikkansa työelämässä.

Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen

Lue lisää:

• Miten voit tukea huomisen työkykyä? Lue lisää » Huomisen työkyky – näin johdamme työkykyä yhdessä 
• Blogi/Kari-Pekka Martimo » Iästä on todellakin tehtävä isompi numero