Esteetön koti on jokaisen perusoikeus
Perheenjäsen loukkaantuu vakavasti ja liikkuminen vaikeutuu. Liike hidastuu ja jokainen mutka kotona ja töissä hankaloittaa liikkumista. Tuleeko omasta kodista loukku, josta pitää päästä pois? Näin ei tarvitse olla. Kodit ja liiketilat voi jo suunnitteluvaiheessa muokata niin, että kulku on esteetöntä kaikissa tilanteissa.
Suurena kiinteistösijoittajana ja rakennuttajana me Ilmarisessa haluamme osaltamme edistää esteettömyyttä kaikin mahdollisin keinoin. Tavoitteena on, että kenenkään ei tarvitsisi muuttaa pois omasta kodistaan oman tai perheenjäsenen tilanteen muuttuessa.
Laajemmin ajateltuna esteetön rakentaminen lähtee ajatuksesta, että tilojen tulee palvella kaikenikäisiä ja muuntautua eri elämäntilanteiden mukaan. Väestön ikääntyessä esteettömyyden ja toimintaa helpottavien ratkaisujen merkitys korostuu entisestään.
Esteettömyyden huomioiminen lähtee katualueelta
Esteettömyyden huomioiminen lähtee suunnitteluvaiheessa jo katualueelta. On tärkeää, että asuntoon pääsee helposti. Kodin sisällä huomioimme esteettömyyden monipuolisesti. Asunnon esteettömyys tarkoittaa toimivuutta ja etenkin muunneltavuutta. Esteettömässä kodissa kalusteita voidaan järjestellä usealla tavalla ja liikkumista mahdollistetaan apuvälineillä.
Yhteistyö Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen ESKEn kanssa on ollut meille erittäin hedelmällistä. Jo vuodesta 2016 lähtien olemme kartoittaneet yhdessä ESKEn kanssa lukuisia uudisasuinkohteita ja reilusti yli tuhat asuntoa. Tarkastus sisältää muun muassa rakennusten ja asunhuoneistojen saavutettavuus- ja esteettömyysarvion. Tavoitteena on ollut varmistaa, että uudet kodit sopivat kaikille nyt ja muuttuvissa tilanteissa.
Huima oppimismatka
Oppimismatka ESKEn kanssa on ollut huima. Asuntopohjien tarkastelu yhdessä on avannut silmämme: esteettömyys tulee huomioida jokaisessa kodin ratkaisussa. Yllättävää on ollut huomata myös, että tarjolla on hämmentävän paljon asuntopohjia, joissa esteettömyyttä ei ole ajateltu.
Sinnikkyytemme on palkittu, ja olemme ottaneet käyttöön Invalidiliiton Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkin. Kannamme merkkiä ilolla, sillä se on osoitus halustamme kehittää rakennuttamiemme asuntojen ja toimitilojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.
Esteettömyys takaa meille kaikille paremman elämänlaadun. Bonuksena se tuo myös paremmat vuokramahdollisuudet kiinteistöomistajalle. Haastankin Esteettömyyspäivän kunniaksi kaikki rakentajat mukaan suunnittelemaan yhä esteettömämpiä ratkaisuja.
Niina Nurminen
rakennuttajapäällikkö
Ilmarinen
-
Cucco 2.6.2021 klo 07.34
Kaikki asiat tuntuvat nykyään olevan oikeuksia - vaivaisille ja vähemmistöille. Kun pientalot on paras rakentaa 80 cm sokkelille niin pitkä ramppi tarvitaan huonosti liikkuville vaikka näitä ei talossa asuisikaan. Myös suihkuhuone ja eteinen ym on näitten takia ylimitoitettu. Kaikki tämä nostaa rakennuskustannuksia. Rinteeseen rakentaminen on mahdotonta.Kaikkien asuntojen ei tarvitse olla '' vaivaistaloja''.Vastaa kommenttiin
-
Juha Hämäläinen 2.6.2021 klo 10.33
Esteettömyys toteutuu parhaiten välttämällä kerrostalorakentamista. Kun koti on oma rakennus niin sen voi suunnitella ja muuntaa kuten haluaa. Taloyhtiö ja vuokra-asuminen ovat huono vaihtoehto kaikin tavoin. On älytöntä myöskin suunnitella asuminen sen mukaan, että jokaisesta tulee vanhus ja invalidi. Asunto on lopultakin aina vain väliaikainen. Se pysyvä on hautausmaa.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.