Miltä tuntuu luoda uusi työidentiteetti?
On ennustettu, että lähivuosikymmeninä jopa neljä viidestä työskentelee ammateissa, joita ei ole vielä keksittykään. Rutiinitehtävät korvautuvat tekoälyllä kokonaan tai osittain ja me ihmiset voimme keskittyä toisenlaisiin tehtäviin.
Saamme tai joudumme opettelemaan paljon uutta. Haastavinta muutoksessa ei ehkä kuitenkaan uusien työtehtävien opettelu, vaan se, että joudumme määrittelemään myös oman identiteettimme uusiksi.
Uusi identiteetti syntyy hivuttamalla
Miltä uuden työidentiteetin luominen tuntuu? Tätä sain itse kokeilla viime syksynä, kun päätin ryhtyä työpäivämuotoilijaksi.
Uramuutokseni ei ollut erityisen dramaattinen, vaan asteittainen kehityskulku. Uskon, että näin työn murros tulee isossakin mittakaavassa näkymään. Työn muuttuminen ei tarkoita välttämättä uudelleenkouluttautumista, vaan uuden opettelu on luonnollinen osa työtä. Työtehtävien muutoksen myötä kokonaiset työroolit muuttuvat.
Jonkinlaisena käännekohtana omassa tarinassani pidän elokuuta, jolloin kerroin eräässä tapahtumassa yli sadan hengen yleisölle olevani jatkossa työpäivämuotoilija. Ilmoitusta oli edeltänyt useamman kuukauden pohdinta, ja työpäivämuotoilijan nimikkeeseen tuntui innostavalla tavalla kiteytyvän idea siitä, mitä halusin ryhtyä tekemään.
Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että minulla ei kovin selkeää käsitystä siitä, mitä olin oikeasti tekemässä. Luotin siihen, että asiat alkavat pikku hiljaa muotoutua oikeaan suuntaan, kun alan sanoa niitä ääneen. Olennaisinta onkin ollut alkaa hommiin.
Identiteetti muotoutuu tekemällä
Uusi työidentiteetti on vaatinut paljon tekemistä ja uuden opettelua; lukemista, keskusteluja, tapaamisia, kirjoittamista, oman ajattelun haastamista. Olemme yhtiökumppanini kanssa kehittäneet uusia palveluita ja testanneet niitä asiakkailla. Paras oppi onkin tullut asiakasprojekteissa ja asiakkaiden palautteiden pohjalta. Oppiminen on ollut osa työtä ja uusi identiteetti on omassakin päässä alkanut rakentua uudenlaisen tekemisen ja ajattelun varaan.
Monta kertaa syksyn mittaan olen kärsinyt huijarisyndroomasta, ollut epävarma ja epäillyt taitojani, usein varmasti hyvästä syystä. On ristiriitaista, että olen monta vuotta puhunut asiakkailleni uudistumisen ja uuden opettelun tärkeydestä, mutta ohjeen noudattaminen omalla kohdalla on silti ollut piinallisen epämukavaa. Olen itse varmasti itseni suurin kriitikko, muilta olen saanut vain innostunutta kannustusta.
Vanhan varaan on hyvä rakentaa
Jos omat epäilykset ja egon kykenee laittamaan sivuun, on koko syksy ollut mahtavaa uuden oppimisen ja uudistumisen aikaa. Olen myös alkanut näkemään yhteyksiä vanhan ja uuden tekemisen välillä ja todennut, ettei uuden työn tarvitse tarkoittaa sitä, että aloittaisin kaiken nollasta. Minulla on tietenkin edelleen kaikki se osaaminen, mitä ennenkin, mutta nyt sovellan sitä vain hiukan uudella tavalla ja yhdistelen asioita eri tavoin.
Mitä enemmän olen alkanut ajatella itseäni muotoilijana, sitä useampi uusi ovi on alkanut avautumaan. Olen alkanut löytämään itseni uusista ammatillisista keskusteluista, ja itse asiassa huomannut, että muotoilijoiden ammattikunta ei ole mikään salakerho, päin vastoin. Olen saanut apua aina, kun vain olen osannut sitä pyytää.
Kuinka kauan identiteetin muotoutuminen kestää?
Vanha työidentiteettini ensin viestijänä ja sittemmin erityisesti sosiaalisen median asiantuntijana syntyi yliopisto-opintojen ja sittemmin työelämän kautta vuosien varrella. Uusi identiteetti voi kuitenkin syntyä paljon nopeamminkin. Nyt, vain vajaa puoli vuotta työpäivämuotoilijaksi julistautumisen jälkeen, koen ihan aidosti olevani työpäivämuotoilija.
Vaikka en itse lainkaan perusta titteleistä, olen yllättynyt itsenikin sillä, miten tärkeä innostava työnimike itselleni on ollut muutosprosessissa. Se on selvästi jonkinlainen osa identiteettiäni. Tätä ajatusta on varmasti syytä haastaa. Olemme ihmisinä niin paljon enemmän kuin työroolimme, ja jos työroolit jatkuvasti muuttuvat, ei niihin kannata liiaksi ripustautua.
Oma ammatti on monelle ylpeyden aihe ja vuosien varrella hankitusta osaamisesta on syytäkin olla ylpeä. Samalla omaa ammatti-identiteettiä on virkistävää muotoilla välillä uusiksi ja haastaa itseään oppimaan ja soveltamaan osaamistaan uusin tavoin. Ehkä tarinani innostaa sinuakin miettimään uudistumista näin uuden vuoden kynnyksellä.
Lupaukseni vuodelle 2018
Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi. Minä lupaan tehdä radikaalia yhteistyötä joka päivä, jotta asiakkaani saisivat rakentaa merkityksellisiä työuria ja työpäiviä.
Ilmarinen pyysi suomalaisia johtajia tekemään lupauksia, jotka vahvistavat hyvää virettä heidän työpaikoillaan. Mikä on sinun lupauksesi? Katso: ilmarinen.fi/lupaus.
Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
http://www.workdaydesigners.com/
Vuonna 2018 Aku tarkkailee suomalaista työelämää rapakon taka Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä.
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, oletko sinä ja organisaatiosi valmis tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.