Blogit

Mikä on arvojen arvo muuttuvassa työelämässä?

”Henkilöstö on yrityksemme tärkein voimavara” on pahimmillaan klisee, jonka kuuleminen voi aiheuttaa akuutin kiukkureaktion – varsinkin, jos ristiriita oman kokemuksen ja kyseisen lausunnon välillä on jyrkkä. Mutta miten tähän on tultu?

Lähes kaikilla yrityksillä on omat ja parhaassa tapauksessa yhdessä sovitut arvot, jotka kuitenkin käytännössä voivat pölyttyä pöytälaatikossa. Arvoilla, jotka eivät elä yrityksen arjessa, ei ole mitään arvoa.

Googlen kuuluisa arvolause ”Don’t be evil” on vahva esimerkki siitä, että yrityksen toivoisi toimivan arvojensa mukaisesti. Googlelle kertyy tolkuttomat määrät dataa käyttäjistä ja olisi enemmän kuin toivottavaa, ettei tätä tietomäärää käytettäisi meitä vastaan. Tekoälyä hyödyntävät algoritmit voivat profiloida meitä mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla, ja meistä voi saada selville hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Google onkin häivyttänyt arvolauseen merkitystä ohjeistuksissaan.

Arvot ovat tärkeämpiä kuin koskaan

En todellakaan tarkoita sitä, etteivätkö arvot olisi tärkeitä. Nykyinen työelämä korostaa itseohjautuvuuden merkitystä, joten yhteinen arvopohja nousee entistä keskeisempään rooliin. Yhteisen arvopohjan kautta tiedämme, mitkä asiat ovat meille toiminnassa tärkeitä ja mitä asioita korostamme liiketoiminnassa.

Arvoilla on myös suuri merkitys henkilön työkyvyn kannalta. Ristiriita omien ja yrityksen arvojen välillä voi muodostua merkittäväksi kuormitustekijäksi. Esimerkiksi terveyttä ja hyvinvointia arvostava ihminen voi kokea työskentelyn tupakkayhtiössä vaikeaksi, sillä yrityksen tavoitteet ovat tällöin hyvin kaukana omista ihanteista. Erityisesti nuoret työhakijat voivat pohtia potentiaalisen työpaikan arvoja ja vastuullisuutta ennen paikan hakemista.

Työ on monelle ihmiselle yksi keskeinen keino itsensä toteuttamisessa ja elämän mielekkyyden kokemisessa. Siksi sekä yksilöiden että organisaatioiden on välttämätöntä panostaa arvojensa kirkastamiseen ja myös toimia niiden mukaisesti.

Vastuullisuus on hyvää bisnestä

Arvojen ajatteleminen vie ajatukset yritystoiminnan eettisyyteen. Vastuullisuuden teema on noussut keskeiseksi vaikuttavaksi voimaksi, joka ohjaa sekä kuluttajien valintoja että myös yritysten toimintaa. Vastuullinen toimija on eettinen yrityskansalainen, joka ei toiminnallaan pyri vain lyhyen tähtäimen voittojen maksimointiin, vaan pyrkii luomaan laajempaa yhteistä hyvää.

Vastuullisuuteen kuuluu muun muassa henkilöstöön, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja. Monessa tapauksessa teemat kietoutuvat toisiinsa, kuten monimuotoisuuden edistämisessä ja osatyökykyisten työllistämisessä. Isoja muutoksia ja käytännön tekoja voi tehdä pelkästään muuttamalla asenteita. Me Ilmarisessa esimerkiksi ajattelemme, että myös osatyökykyinen voi olla työkykyinen, kunhan hänen työkyvystään pidetään huolta.

Vastuullisuutta korostavilla toimintatavoilla on moninaisia vaikutuksia yrityksen henkilöstöön ja ympäröivään yhteiskuntaan, mutta samaan aikaan myös yrityksen liiketoiminnan uudistumiseen. Samasta puusta veistetty henkilöstö ei ole yhtä innovatiivinen kuin erilaisten näkemysten ja taustojen yhdistelmä. Vastuullisesti toimivat yhtiöt ovat myös pitkällä tähtäimellä parempia sijoituskohteita.

Hyvä työkykyjohtaminen lähtee arvoista

Arvot eivät saa olla pelkkää jorinaa, ja erityisen totta tämä on työkykyjohtamisessa. Organisaation arvot liittyvät muun muassa organisaatiokulttuuriin, johtamiseen, vuorovaikutukseen organisaation sisällä ja erilaisten sidosryhmien kanssa sekä työn mielekkyyteen.

Suomalaisessa työelämässä on arvoihin perustuvassa johtamisessa kehittämisen varaa. Uskon, että jos yhteisesti hyväksytyt, arjessa elävät arvot ohjaisivat toimintaa nykyistä voimakkaammin, saataisiin tuloksena aikaan entistä parempaa työkykyä, organisaatioiden vastuullisuus uudelle tasolle ja samaan aikaan myös parempia liiketaloudellisia tuloksia.

Tomi Hussi
tutkimusjohtaja, Ilmarinen
@TomiHussi

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Work Goes Happy -sivustolla.

  • maj-britt ahonen 16.7.2019 klo 13.02
    Ilmarisen johtoportaan palkkoihin ja elakkeisiin loytyy kylla rahat, mutta ei pieniin tyo elakkeisiin, jotka on taatusti ansaittukovalla tyon teolla,itse olen ollut tyoelamassa45v. Paivaakaan en ole ollut tyottomana, postissa tein 35v. Ja loput yksityisella,tassa on kiitos raatamisesta,63vuotiaana jain elakkeelle, 16vuotiaana aloitin palkka tyon aluksi elake oli 850€ 14vuoden aikana,tyoelake on noussut 1200€ roon.elakkeiden korotus tarve on laskettava oikein,teidan palkat on isompia,kun meidan ansaitut elakkeet. prosentti korotukset euroiksi
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 21.7.2021

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita