Blogit

Yrityksen suurin liiketoimintariski on yrittäjä itse

Kolmannes yrittäjistä kokee työkykynsä alentuneeksi, paljasti Ilmarisen kyselytutkimus. Yrittäjälle suurin liiketoimintariski on usein yrittäjä itse. Yritys lakkaa olemasta, jos yrittäjä kaatuu. Tästä näkökulmasta yrittäjän työkyvystä huolenpito on olennainen osa yrityksen riskien hallintaa. Jotain, jota on kerta kaikkiaan tyhmää jättää tekemättä.

”Huollathan autoasikin” iskulauseella on koetettu saada ihmisiä huolehtimaan terveydestään niin kauan kun muistan. Olen sitä saattanut käyttää itsekin. Vertaus on kuitenkin niin toivottoman kulunut, että sillä saa korkeintaan ärsytettyä. Olen yrittäjäperheen vesa ja itsekin yrittäjänä toiminut, enkä ole vielä ketään läheistäni saanut patistettua lääkäriin tai elämäntapamuutoksiin laimeilla huoltovertauksilla. Siispä lupaan, etten tässä blogissa vertaa yrittäjää autoihin, työkaluihin, koneisiin tai muihinkaan huoltoa kaipaaviin kapistuksiin.

Ilmarisen kyselytutkimus yrittäjille kertoi, että vaikka iso osa voi hyvin, kokee joka kolmas yrittäjä työkykynsä alentuneeksi. Kun tiedetään, että alentunut työkyky ennustaa tulevia sairauspoissoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä, on tilanne huolestuttava.

Yrittäjä itse on suurin liiketoimintariski

Koetan sen sijaan vedota yrittäjään autovertausten sijaan riskiajattelulla ja rahalla. Suurin osa Suomen yrityksistä on pieniä ja loput vielä pienempiä. Sellaisissa yrityksissä henkilöriski on monesti kaikkein suurin liiketoimintariskeistä ja sen henkilöriskin muodostaa pääasiassa yrittäjä itse. Yritys on olemassa tasan niin kauan, kun yrittäjä jaksaa ja pystyy töihin.

Tästä näkökulmasta yrittäjän työkyvystä huolenpito on olennainen osa yrityksen riskien hallintaa. Jotain, jota on kerta kaikkiaan tyhmää jättää tekemättä. Riskien hallintaan kuuluvat olennaisesti nykytilan kartoitus, riskin arviointi ja sitten sen suunnitelmallinen pienentäminen.

Kyse on riskin hallinnasta ja pienentämisestä

Yrittäjän itsensä kohdalla nykytilan kartoitus voi tarkoittaa sitä, että käy terveystarkastuksessa. Miltä näyttää kolesteroli, verenpaine, verensokeri ja painoindeksi? Palautuuko yrittäjä työstä ja saako hän riittävästi unta, ulkoilua, liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä? Syökö hän terveellisesti?

Riskin arviointi puolestaan tarkoittaa sen rehellistä tarkastelua, mitä tapahtuu, jos terveys pettää. Miten käy yrityksen, työntekijöiden ja asiakkaiden? Miten oma ja perheen talous sen kestää? Kuinka todennäköistä on, että pysyn terveenä, jos jatkan samaa tahtia kuin nyt?

Riskin hallinta ja pienentäminen alkaa siitä, että ne asiat, jotka nykytilan kartoituksessa näyttivät punaista, otetaan työn alle. Jos unta näyttää tulevan ihan liian vähän, pitää sitä lisätä. Jos verenpaine oli korkea, tulee ryhtyä toimiin, joilla se saadaan alas. Se voi tarkoittaa elämäntapojen muutosta tai joskus jopa lääkitystä. Jos ruokailu oli retuperällä, voi riskienhallinta sisältää terveellisiä lounaita. Aika yksinkertaista.

Yrittäjä, olisiko sinun helpompi tehdä itsellesi hyvää, jos ajattelisit että kyse on yrityksesi riskien hallinnasta? Olisiko jotenkin sallitumpaa hellittää ihan vähän?

Heidi Furu
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
johtava asiantuntija, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen

Lue myös

  • Tietoisuus 26.10.2023 klo 19.04
    Niin, ego on hyvä renki mutta huono isäntä. Niin yrittäjällä kuin työntekijällä ja kaikilla muillakin.
    Vastaa kommenttiin
  • Juhani Viitala 4.11.2023 klo 15.00
    Olen konsultoinut yrityksiä 40 vuotta. Totta, että yrittäjän terveys ja jaksamien on iso riski. Tosin sitä ennen on monia konkreettiasia välittömästi selvitettäviä riskejä ja ongelmia. rahoitus, kannattavuus, myynti, työvoima. tuotanto, luottotappiot, konkurssi, jne. Ensimmäisenä eri ruokavalio ja voimistelu ei tule aina mieleen. Työkyky heikkenee yrittäjät uupuvat. Syy on, että julkishallinto on siirtänyt velvoitteita ja kustannuksia loputtomasti yritysten kannettavaksi. Kyllä siinä viimein selkäranka taittuu. Tämän riskin voi välttää vaan lopettamalla yrityksen. Kyllä valtionhallinnon tulisi erityisesti kiinnittää huomiota yrittäjä jaksamiseen. Heille nämä ohjeet pitäisi kirjoittaa. Tällä menolla tulee lopulta pahaa jälkeä.
    Vastaa kommenttiin
    • Emmaleena Niemi 16.11.2023 klo 11.46
      Kirjoitit juurikin hyvin sen ajatuksen, mitä olin ajatellut tähän itse kirjoittaa 👍🏻
      Vastaa kommenttiin
  • Reiska Korpinen 6.11.2023 klo 20.19
    Juhani, meillä työpaikalla kutsuttiin sitä luovaksi tuhoksi, johtajat meinaan. Ja konsultit juuri sai sen aikaan. Lupaan mennä takaisin palkkatöihin nykyiseltä työeläkkeeltä jos joku keksii aikakoneen jolla pääsee takaisin -80 luvun kultaisiin vuosiin jolloin palkka maksettiin vielä työnteosta...
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 25.1.2024

Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Aiemmin suurten työnantajien maksuluokkaan ja sitä kautta työeläkemaksuun vaikuttivat vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Maksuluokkamallin uudistus toi mukaan yhtälöön myös pitkittyneet kuntoutustuet. Ennakoivan ja suunnitelmallisen työkykyjohtamisen merkitys korostuu entisestään. Muutos haastaa myös työterveysyhteistyötä.

Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Blogit 16.1.2024

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?

Viime vuosi oli pääomamarkkinoilla monitahoinen. Keskeiset osakeindeksit nousivat hulppeasti esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun taas Suomessa jäätiin loppuvuoden kiitolaukasta huolimatta hiukan pakkasen puolelle. Suomen pörssilistalla on monia hyviä yhtiöitä, mutta vaimeaa menoa selitti osaksi suomalaisten listayhtiöiden toimialajakauma. Sykliset yhtiöt eivät olleet muodissa. Myös tulosrintamalla suomalaisten yhtiöiden kyyti oli kylmää.

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita