Blogit

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Perustan väitteeni Ilmarisen Työyhteisövire-kyselyn vastauksiin, johon on vastannut viimeisen puolentoista vuoden aikana yli 30 000 henkilöä noin 300 asiakasyrityksestämme. Työyhteisövire-kysely antaa yhteenvedon työyhteisön vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Kyselyn avulla voit selvittää, miten työntekijäsi voivat.

Työystävyys ja työpaikan suosittelu kulkevat käsi kädessä

Tuoreiden kyselytulostemme perusteella havaitsimme, että työystävyyden ja työpaikan suosittelun välillä on selkeä yhteys. Työystävyydeksi tulkitsimme väitteen ”Minulla on töissä positiivisia vuorovaikutussuhteita.” ja työpaikan suositteluksi kysymyksen ”Kuinka todennäköistä on, että suosittelisit työnantajaasi ystävällesi tai kollegallesi?”. Näiden kysymysten välinen korrelaatio oli varsin vahva 0,46. Eli työntekijät, jotka kokevat työyhteisössään aitoa ystävyyttä ja tukea, suosittelevat työpaikkaansa huomattavasti todennäköisemmin eteenpäin.

Työkaveruus on suomalaisissa yrityksissä hyvällä tasolla. Kyselymme mukaan tätä mittaavan vastauksenkeskiarvo oli 4.4 (asteikolla 1–5), ja 90 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Vain kolme prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Toimialojen välillä oli eroja ja alakohtaiset keskiarvot vaihtelivat 4.26 ja 4.65 välillä. Eniten työkaveruutta oli sosiaali- ja terveysalalla sekä muulla palvelualalla, kuten järjestöissä. Vähiten työkaveruutta oli teollisuudessa ja kuljetuksessa. Selittävä tekijä toimialojen välisille eroille löytyy muun muassa työn luonteesta. Yrityksen kokoluokan mukaan puolestaan pienissä yrityksissä oli työkaveruutta keskimääräistä enemmän. Alueittain tai yrityksen iän mukaan ei ollut merkittäviä eroja.

Hyvinvointi rakentuu yhdessä

Työystävyyden merkitys ei rajoitu vain työpaikan suositeltavuuteen. Analyysimme mukaan positiiviset vuorovaikutussuhteet työpaikalla tukevat myös työkykyä. Analyysissa työkyky on tiivistetty väittämään ”Pystyn terveyteni puolesta työskentelemään nykyisessä tehtävässäni kahden vuoden kuluttua”. Korrelaatio työkyvyn ja työystävyyden välillä oli kohtalainen eli 0,36. Yllättäen työystävyydellä oli jopa suurempi yhteys kuin yhdelläkään suoraan esihenkilötyötä mittaavalla kysymyksellä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että silloin kun työntekijät kokevat kuuluvansa yhteisöön, heidän hyvinvointinsa ja sitoutumisensa kasvaa.

Työystävyys ei ole pelkästään työntekijöiden etu – myös työnantajat hyötyvät siitä. Hyvinvoivat ja sitoutuneet työntekijät ovat tuottavampia, mikä näkyy suoraan yrityksen tuloksessa. Hyvä työyhteisö houkuttelee lisäksi uusia osaajia, jotka haluavat osaksi positiivista ja kannustavaa kulttuuria.

Pieni teko, suuri vaikutus

Työkaveruuden voi ajatella olevan työelämän piilotettu voimavara. Yksilöiden työkykyä tarkastellessa se ei ole kaikkein tärkeimpien tekijöiden joukossa. Työkaveruudella on kuitenkin suurempi yhteys kuin useimmilla esihenkilökysymyksillä. Tulisikin siis esihenkilötyön kehittämisen lisäksi keskittyä työyhteisön työkaveruuksiin. Isossa kuvassa tilanne yrityksissä on hyvä, mutta kuitenkin 10 prosenttia ei ollut samaa mieltä kaveruutta mittaavan väittämän kanssa. Paremman työelämän näkökulmasta osuus tulisi saada puolitettua.

Työkaveruuden vahvistaminen tiimissä ei vaadi taikatemppuja. Usein pienet ja aidot teot riittävät. Esihenkilönä voit esimerkiksi kannustaa työntekijöitä kiittämään toisiaan hyvin tehdystä työstä tai järjestää rennon hetken, jossa tiimit voivat tutustua toisiinsa paremmin. Usein esihenkilötyö ja työystävyys koetaan molemmat joko hyviksi tai heikoiksi. Siten esihenkilöllä on tärkeä rooli myös työystävyyden edistämisessä.

Vuotuinen ystävänpäivä tarjoaa meille jokaiselle mainion tilaisuuden huomioida työtoveruuden tärkeys. Lähetä kollegalle kiitosviesti, tuo tiimipalaveriin jotain pientä herkkua tai varaa hetki yhteiselle kahvitauolle. Jos joku puolestaan kiittää sinua, niin ota se hyvillä mielillä vastaan. Sano vain kiitos äläkä selittele. Nämä pienet eleet voivat olla alku suuremmille vaikutuksille.

Ota työystävyyden mittaaminen haltuun

Haluatko ymmärtää, miten työystävys ja työkyky näkyvät omassa organisaatiossasi? Ilmarisen kyselyt tarjoavat helpon tavan kartoittaa työyhteisösi vahvuudet ja kehityskohteet esimerkiksi kompaktilla Työvire-kyselyllä tai laajemmalla Työyhteisövire-kyselyllä.

Lue lisää palvelustamme ja lähde mukaan rakentamaan entistä parempaa työyhteisöä.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen

Lue lisää:

  • Ville Vallaton 11.3.2025 klo 20.39
    Työkavereita tuli ja meni vuosikymmenten aikana monia satoja eikä niistä ole jäljellä enää yhtään tänäpäivänä ainakaan meidän ympyröissä. Eikä niin väliäkään koska mamma on ollut mun paras kaveri jo vuosikymmeniä ja on tänäpäivänäkin. Itse-asias ollaan mamman kanssa oltu toisillemme parhaat ystävät, parhaat petikaverir ja parhaat bisneskumppanit jo vuosikymmenet toisillemme. Ja jatketaan samalla linjalla niinkauan kun henget pihisee. Samaa tekee pennut nyt myös omien kumppaniensa kanssa. Sinänsä on aina hyvä tulla toimeen kaikkien kanssa, mutta parasta on kuitenkin keskittyä aina vain siihen kaikkein tärkeimpään suhteeseen eli suhde itseensä. Ja kun sen pitää ojennuksessa kokoajan eikä vain sillointällöin, niin sitä voi vaatia sitten myös kumppaniltaan. Ja sitä me ollaan tehty mamman kanssa jo vuosikymmeniä. Ei siis toljotettu vain toisiamme, vaan suunnattiin katseemme tiukasti yhdessä päätettyihin asioihin ja mentiin kuin vierekkäiset junat niitä kohti aina kukin asia vuorollaan. Mutta, toki paljon mukavia muistoja on mukavista ja myös ei-niin mukavista työkavereista on edelleen. Nyt ne kuuluvat samaan kategoriaan kuin lapsuuden kesät, nuoruus ja armeija aika, eli "..oi niitä aikoja..."
    Vastaa kommenttiin
    • Valistunut työeläkeläinen 12.3.2025 klo 20.15
      Hienosti kuvattu mitä itsekuri juuri tarkoittaa. Se on sitä että antaa itselleen käskyn ja toteuttaa sitä pieteetillä. Ja jos siihen on saanut kumppanin samaan moodiin, niin vain taivas on tosiaan rajana. Ja ystävällisyys kannattaa aina, koska sitä saa mitä tarjoaa eli maailma vastaa niinkuin sinne huudetaan.
      Vastaa kommenttiin
      • Ville Vallaton 13.3.2025 klo 20.26
        Näin on näreet. Täällä on vaimo ollu aina oikeassa. Se ei tarkoita sitä että on jääty heti alusta tossun alle. Vaan sitä että mammat tuppaa yleensäkkin haluamaan kokoajan kaikenlaista liirumlaarumia, ja niin täälläkin. Ja hyvä niin, koska hän juuri on toiminut liikkeelle panevana voimana yleensä ensin, jonka jälkeen minä olen ensin toppuutellut ja tarjonnut omia parannuksiani siihen. Ja jos vielä senkin jälkeen on kummastakin tuntunut hyvältä idealta, ollaan toteutettu yhdessä pieteetillä. Rautalangasta, ilman mammaa olisi munkin elämä ollut vain puurtamista ja sitten montunpohjalle makoilee juuri ennen eläkettä. Pennutkin ois jäänyt hankkimatta. Mutta tasapuolisuuden nimissä ei hänkään olisi päässyt näin pitkälle ilman raavasta äijää joka pitää sanansa alusta saakka ilman vikinöitä. Vierottamatta jääneet puudelipojut ja miesmäiset naiset eivät onneksi yleensä jatka sukuaan enää.
        Vastaa kommenttiin
        • Valistunut työeläkeläinen 14.3.2025 klo 19.50
          Kyllä olisi monet historian ja nykypäivänkin itkut ja hammasten kiristykset sekä lasten pahoinvoinnit vältetty Suomen maassakin jos kaikki itseään aikuisiksi kutsuneet vanhemmat olisivat ymmärtäneet tuon. Ei tasa-arvo tosiaan tarkoita tasapäistämistä, vaan sen ymmärtämistä että täysin erilaiset ihmiset kykenevät todelliseen yhteistyöhön keskenään. Ja kummatkin, ei vain jompikumpi. Äidin ainoa päätehtävä on antaa elämä ja suojella elämää, ja isän ainoa päätehtävä on antaa lapselle itsenäisyys sitten kun sen aika on, lue, repiä lapsi äidin helmoista maailmalle kun lapsi on siihen valmis.
          Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 19.3.2025 klo 21.55
    Näin on taas näreet. Nyt on mun aika ottaa täältä pitkät. Nautitaan täysistä työeläkkeistä ja annetaan maailman mennä menojaan.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.3.2025

Ensin liian nuori, sitten liian vanha – ei koskaan sopiva työelämään?

Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mutta ikään perustuva syrjintä on yhä merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä. Syrjintä ei koske ainoastaan pitkän työuran tehneitä yli 55-vuotiaita, vaan myös nuoria, jotka kamppailevat työmarkkinoille pääsyssä. Suomella ei ole varaa jättää ketään työelämän ulkopuolelle.

Ensin liian nuori, sitten liian vanha – ei koskaan sopiva työelämään?

Blogit 11.3.2025

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Blogit 4.3.2025

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita