Blogit

Lähteäkö vaiko jäädä – Brexit-äänestystä odotellessa…

Eurooppalaisten talouslehtien ja analyysitalojen raporttien palstatilaa on jo viikkojen ajan hallinnut arvailu siitä, mitä britit juhannusaaton aattona 23. kesäkuuta EU:n suhteen päättävät ja mitkä ovat äänestystuloksen seuraamukset. Tämän ns. Brexit-äänestyksen tulos on sopivasti tiedossa vasta siinä vaiheessa, kun Suomessa on osakemarkkina kiinni ja valtaosa suomalaisista on matkalla kohti juhannuksen viettoa. Muualla maailmassa sen sijaan ei juurikaan juhannuskokkoja sytytellä vaan osake- , korko- ja valuuttamarkkinat ovat auki ja valmiina reagoimaan äänestystulokseen – mikä ikinä se sitten onkaan.

Kysymyksistä keskeisin lienee se, miten markkinat tulevat eri tuloksiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä reagoimaan. Eri sijoitusluokkien ensimmäinen markkinareaktio tulee olemaan hyvin paljon riippuvainen siitä, miten äänestystulos poikkeaa markkinoilla ennen äänestystä vallinneesta odotusarvosta. Mitä isompi yllätys tulos on, sitä isompi on myös markkinaliike. Pidemmällä tähtäimellä markkinaliikkeisiin tulee sitten vaikuttamaan enemmän äänestystuloksen todelliset taloudelliset vaikutukset. Näin ollen lopullinen totuus tiedetään vasta vuosien kuluttua. Kymmenien ja kymmenien uusien maidenvälisten kauppasopimusten neuvotteluruljassi kaikkine poliittisine koukeroineen on Brexitin toteutuessa esimerkiksi sellainen harjoitus, että sitä ei oikeastaan halua vielä edes miettiä. Siinä kuluu helposti kaksi–kolme vuotta ja paljon tupakkia.

Tätä kirjoittaessani sijoitusmarkkinoilla annetaan Brexitille alle 30 %:n todennäköisyys ja EU:ssa pysymiselle vastaavasti yli 70 %:n todennäköisyys. Brexit-äänten voitto olisi siten markkinoille iso yllätys, ja aiheuttaisi suuremman markkinaliikkeen. Mielenkiintoista muuten on, että sijoitusmarkkinoiden indikoimat todennäköisyydet poikkeavat hyvin paljon ns. kadunmiesten eli itse äänestäjien keskuudessa tehtyjen mielipidekyselyiden tuloksista. Jälkimmäiset ovat viime päivinä viestineet täysin tasaväkistä kamppailua kyllä ja ei -äänten välillä. Eroa selittänee osaltaan se, että sijoittajat arpovat äänestystulosta talous- ja tuloskasvuvaikutusten sekä investointivirtojen kautta kun taas monet äänestäjät ja erityisesti Brexitin kannattajat miettivät kantaansa pikemminkin maahanmuuttopolitiikan ja kansallisen riippumattomuuden kautta. Teemaa arvioidaan siis täysin erilaisista tulokulmista.

Mutta takaisin markkinaliikearvaamiseen. Sijoittajien näkökulmasta on selvää, että EU:ssa pysyminen on positiivinen ja Brexit-äänten voitto negatiivinen lopputulema. Ensin mainittu vastaa tämänhetkisiä odotuksia eikä siten sellaisenaan aiheuttaisi kovastikaan markkinavärinää. Pienen positiivisen sysäyksen se voisi antaa, kun ostojaan Brexit-uhan takia pidätelleet sijoittajat rohkenisivat punta- ja euromääräisille ostoksille.

Brexit-äänten voitto – varsinkin selkeä sellainen – aiheuttaisi varmasti suurta hämmennystä ja liikehdintää yli omaisuusluokkien. Englannin punta jatkaisi todennäköisesti heikkenemistään ja saattaisi vetää euronkin mukanaan, kun brittien ero EU:sta kannustaisi muidenkin maiden EU-skeptikkoja kyseenalaistamaan koko EU:n ja eurojärjestelmän kestävyyden ja järkevyyden. Puntaa ja euroa vastaan vahvistuvia valuuttoja olisivat arvatenkin turvasatamina aiemmissakin kriiseissä toimineet USA:n dollari, Japanin jeni ja Sveitsin frangi – sekä bonuksena päälle kenties länsinaapurin kruunukin. Brittien ja Euroopan osakemarkkinoilla saatettaisiin nähdä nopeakin liike alaspäin. Etenkin pääosin brittimarkkinoilla operoiville yrityksille Brexit olisi surkea lopputulema. Pidemmän aikavälin negatiiviset vaikutukset britti- ja Eurooppa-yhtiöille tulisi sitä kautta, että maailman suurin yhteiskauppa-alue olisi yhtäkkiä huomattavasti pienempi ja hauraampi, kun Iso-Britannia siitä aikanaan hyvin kivuliaiden ja pitkäkestoisten neuvotteluiden jälkeen irtautuisi.

Iso-Britannia on menneinä vuosina ollut EU-alueen suurin EU:n ulkopuolelta tulevien investointien kohdemaa. On kaikki perusteet uskoa, että Iso-Britannian kiinnostavuus investointikohteena Brexitin myötä vähenisi. Tällä puolestaan olisi suora negatiivinen vaikutus esimerkiksi Britannian kiinteistömarkkinoille. Tiedän paljon eläkesijoittajakollegoitani, jotka ovat vierastaneet sitä jo pidempään jo pelkän Brexit-uhan takia. Huomionarvoista on myös se, että pelkästään vienti- ja tuontitilastojen valossa EU on Britannialle valtavan paljon tärkeämpi kumppani kuin mitä Britannia EU:lle.

Mitenkäs sitten korot? Brexitin seurauksena Britannian valtionvelan korko todennäköisesti nousisi ja ainakin brittimarkkinayhtiöiden lainarahan hinta kallistuisi. Laajemmalle leviävä EU-epävarmuus saattaisi hyvin nostaa lainarahan hintaa myös muualla EU:ssa, etenkin EU:n reuna-alueilla. Keskuspankit, Englannin keskuspankki etunenässä, ovat toki valmiina elvyttämään, jos markkinareaktiot ja varsinkin reaalitaloudesta ajan mittaan saatava faktatieto sitä edellyttää.

Globaalin sijoittajan silmin tarkasteltuna Brexitistä on vaikea löytää juuri mitään positiivista. Voikin olla, että sijoitusmarkkinoiden antama suurempi todennäköisyys EU:ssa pysymiselle sisältää aimo annoksen toiveajattelua: ”eihän kukaan taloudellisesti noin huonoa päätöstä tee, eihän….?” Kansa kuitenkin päättää. Kyseessä on vähintään yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen kysymys. Brexittiä vastustamaan ovat asettuneet niin Yhdysvaltain presidentti, NATO kuin kansainvälinen valuuttarahastokin. Tämä puolestaan antaa äänestäjille oivan mahdollisuuden näpäyttää nykyjärjestelmää ja valtaapitäviä, jos ja kun sellaiseen selkeästi halukkuutta on.

Tilanne tulee seuraavan puolentoista viikon aikana varmasti muuttumaan. Kannattaa ainakin seurata sitä, miten sijoitusmarkkinoiden antama todennäköisyys eri äänestystuloksille elää äänestyspäivän lähestyessä. Se kertoo samalla siitä, miten äänestystä vastaan on asemoiduttu. Toisaalta on hyvä myös muistaa, että oli äänestyspäätös mikä tahansa, lopulliset seuraamukset tiedämme vasta vuosien kuluttua. Se saattaa sitten olla uuden blogin paikka.

Hyvää arvailua ja kesää!

Mikko Mursula
sijoitusjohtaja
Ilmarinen

  • Jormalaiset 15.6.2016 klo 21.00
    Jos Englanti lähtee EU:sta niin lähteekö muita samalla?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita