Blogit ja artikkelit
Tervetuloa artikkeleiden ja blogien pariin.

Työelämä nähdään usein uhkana mielenterveydelle, mutta voisiko asia olla päinvastoin? – Katso video
Mielenterveydestä ja työelämästä keskustellaan paljon, mutta usein uhkakuvien kautta. Mielenterveyspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti nuorten keskuudessa. Mistä tämä johtuu? Miten työelämää voitaisiin kehittää niin, että työ olisi hyväksi mielenterveydelle? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme Ajankohtainen huominen -videolla.
Työelämä nähdään usein uhkana mielenterveydelle, mutta voisiko asia olla päinvastoin? – Katso video
Miten ottaa eläke puheeksi?
Omannäköinen eläkeaika -tietoiskuissamme on yhtenä aiheena tänä vuonna ollut, miten työnantajat ja esihenkilöt voisivat nostaa eläkkeelle siirtymisen osaksi keskusteluita mahdollisimman fiksusti.

Miten työelämän pitäisi muuttua, jotta se olisi inhimillisesti kestävää?
Suurin osa työssä käyvistä ihmisistä kokee säännöllisesti työn imua. Motivoitunutkin työntekijä voi kuitenkin kuormittua työssään liiaksi. Inhimillisesti kestävän työelämän rakentaminen vaatii sitä, että käännämme katseemme työuupumuksen ehkäisystä työn voimavarojen tukemiseen.

Eläkeikää lähestyvä yrittäjä, tiedätkö vaihtoehdoistasi?
Yrittäjänä jäät eläkkeelle samaan tapaan kuin työntekijäkin. YEL-työtulosi ratkaisee, minkä suuruinen eläkkeesi on. Eläkeikäsi määräytyy syntymävuotesi perusteella.
Lisää artikkeleja

”Ilmastonmuutos on sijoittajalle riski ja se kannattaa huomioida jo ennen kansainvälistä hiilen hinnoittelua”
Madridin ilmastokokous päättyi viikonloppuna laihoin tuloksin, vaikka ilmastotoimilla on kiire. Ilmastoriskit eivät kuitenkaan ole kadonneet sijoittajan horisontista, sanovat Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske ja vastuullisen sijoittamisen analyytikko Niina Arkko.

Miten huolehtia työkyvystä itseohjautuvassa työssä?
Tämä kirjoitus ei ole puheenvuoro itseohjautuvuuden puolesta tai sitä vastaan. Haluan havahduttaa jo ennestään tutun asian äärelle: kun työ muuttuu, työkykyriskitkin muuttuvat. On tärkeää pohtia, kuinka työpaikalla vastataan itseohjautuvasta työstä nouseviin inhimillisiin tarpeisiin sekä autetaan tarvittavien uudenlaisten taitojen kehittämisessä.

Menestystä työkykyjohtamisella?
Otsikon kysymyksen esitin Kauppalehden Menestyjät -tapahtumassa Ilmarisen puheenvuorossa. Jo muutama luku Finterveys 2017 -tutkimuksesta liittyen suomalaisten terveyteen pysäyttää: 60 prosentilla naisista on korkea kolesteroli, 75 prosenttia miehistä on vähintään ylipainoisia ja 25 prosenttia nukkuu mielestään liian vähän. Työkyvyn käsite on vielä laajempi.

Mikrofilmejä ja yhteisiä rientoja –Tunnelmia pitkän työuran varrelta
Ulla Peura ja Liisa Pietarinen ovat tehneet Ilmarisessa yli 40 vuoden työuran. Mitä kaikkea on matkan varrella tapahtunut ja millä mielin he suuntaavat uuteen elämänvaiheeseen?

Työllisyys ja tuottavuus ovat vahvasti sidoksissa mielenterveyteen
Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Onnistunut työterveysneuvottelu vaatii luottamusta ja hyvää tahtoa
Kun työkyky on alentunut terveydellisistä syistä, työn ja työolosuhteiden muokkauksella voidaan oleellisesti vaikuttaa työntekijän mahdollisuuksiin jatkaa työssä. Työterveysneuvottelussa eli työkykyneuvottelussa pohditaan näitä muokkausmahdollisuuksia yhdessä kaikkien asianomaisten kesken. Onnistunut työkykyneuvottelu vaatii osallistujilta keskinäistä luottamusta ja hyvää tahtoa ratkaista asiat kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Matka kohti merkityksellisempää työelämää
Minulle kävi niin kuin monelle meistä: hukkasin itseni kiireiseen työelämään. Pieni paussi auttoi minua ymmärtämään, miten hyvä työyhteisö rakentuu pienistä teoista. Tajusin, että oma energia kannattaa suunnata hyviin asioihin ja samalla auttaa muita onnistumaan työssään.

Resurssiviisas asiantuntija kaatuu suorin jaloin
Asiakas kertoi, että työntekijä oli ilman ennusmerkkejä palanut totaalisen loppuun. Työntekijä oli sanonut, ettei ollut itsekään huomannut mitään varoittavia signaaleja, mutta yhtäkkiä ruuhkabussissa ei enää tiennyt mihin oli menossa.

Voiko työkyvyttömyyttä ennakoida?
Aloitin vastikään Ilmarisessa vastuualueenani työkykyriskien ennakointi ja tutkimus. Tutkimus on helppo ymmärtää olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämisenä, tutkimusyhteistyönä Ilmarisen ulkopuolisten tahojen kanssa sekä sen valtavan tietomassan analysointina, joka Ilmariseen suomalaisista työntekijöistä kertyy. Mutta miten työkykyriskien ennakointi liittyy työeläkeyhtiön toimintaan?