Blogit ja artikkelit

Depressio eli masennusoireyhtymä on muuttuvan työelämän keskeisiä haasteita. Depression aiheuttama työkyvyttömyys on lisääntynyt, ja taustalla on useita mahdollisia syitä. Toimiva työelämä voi kuitenkin ehkäistä mielenterveyden ongelmia.

Työvoimapula vaivaa eri aloja myös Suomessa. Keltaisesta väristä ja iloisesta asenteesta tunnettu SOL-konserni vastaa rekrytointihaasteisiin monilla eri keinoilla. Nuoria houkutellaan töihin kouluyhteistyön kautta, ulkomaalaistaustaisten integroitumista helpotetaan ja autetaan myös Ukrainan sotaa pakenevia työelämään. Mutta keitä ovat SOLin riveissä hiipivät Keltaiset Pantterit?

Työntekijän työkyky ja terveydentila saattavat heikentyä niin, että hän ei pysty tekemään työtään kunnolla. Silloin on mahdollista saada apua ammatillisesta kuntoutuksesta. Sen tavoitteena on, että pystyy jatkamaan työelämässä. Kuntoutuksen vaikuttavuutta on mahdollista tehostaa datan keräämisen, tilastoinnin ja analytiikan avulla saadulla tiedolla.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan Ilmarisessa säännöllisesti. Vaikka valtaosa kokee näiden asioiden toteutuvan työyhteisössämme hyvin, kehitettävää on silti aina.

Ilmarinen teki strategisen valinnan ja päätöksen hyödyntää enemmän pilvipalveluita kolmisen vuotta sitten. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Miten asiakkaamme hyötyvät? Entä millaisia ovat Ilmarisen kehittämisen mallit ja mitä uutta oppia pilvimatka on tuonut? Näitä näkökulmia pohtivat videossa asiantuntijamme arkkitehtuuri ja tietoturva -osastoa johtava Teijo Peltoniemi ja johtava tekninen asiantuntija Sami Keskinen.

Millaisia ovat työkykyjohtamisen parhaat käytännöt ja miten ne saa osaksi arjen johtamista? Uusimmassa Ajankohtainen huominen -lähetyksessä aiheesta keskustelevat Solitan HR-johtaja Terhi Jaakonsaari ja Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto.

Työkykyjohtamisen toimiviksi ratkaisuiksi ovat osoittautuneet tuen tarpeessa olevien työntekijöiden varhainen tunnistaminen ja yksilölliset ratkaisut työkuormituksen muokkaamiseen. Usein joudutaan kuitenkin toteamaan, että hoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta sairauden jo alentama toimintakyky ei enää riitä työssä jatkamiseen. Siksi tarvitsemme uusia keinoja työkykyriskien varhaisempaan ehkäisyyn.

Työpaikoilla on järjestetty 2000-luvulla paljon työhyvinvointia ja työkykyä tukevaa toimintaa. Työhyvinvointihankkeiden ja -päivien nimissä on tehty hyvin moninaisia projekteja johtamiskoulutuksesta yhteishenkeä kohottaviin seikkailupäiviin. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta toiminta ei ole useinkaan perustunut tieteelliseen näyttöön, ja vaikuttavuuden osoittaminen on ollut vaikeaa.

Mistä lähteä liikkeelle, kun työterveyspalveluiden kilpailuttaminen on ajankohtaista? Mitä on hyvä huomioida ja miten edetä? Koskisella kilpailutus selkeytti työterveysyhteistyötä ja vei sitä entistä strategisempaan ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan.