Blogit

Terveempiä eläkeläisiä, kiitos!

Jokainen meistä haluaisi olla vähän viisaampi, vähän rikkaampi ja vähän terveempi. Terveyden merkitys korostuu iän myötä, kun eläkeiän lähestyessä tulee usein pieniä kremppoja. Monella askel ei enää kulje yhtä rivakasti kuin vielä 20 vuotta aiemmin.

Terveys on tärkeää tietysti eläkeläiselle itselleen. Eläkeläisten terveys on tärkeää meille kaikille, koska lähipiiriimme kuuluu useimmilla senioreita, ja lopulta jokainen meistä on isona eläkeläinen. Me kysyimme Ilmarisessa yli 1 200 eläkeläiseltä muun muassa kuinka terveeksi ja hyvinvoivaksi he itsensä kokevat, mitä he tekevät jo hyvinvointinsa eteen ja mitä tulisi tehdä paremmin.

Julkaisimme kyselytuloksia iAreena webinaarissa 4.2., jonka pohjalta käyn läpi, miten hyvin eläkeläiset voivat. Lopuksi kerron ajatuksiani siitä, miten saisimme yhä terveempiä eläkeläisiä.

Tutkimuksen mukaan eläkeläiset ovat terveitä ja hyvinvoivia

Tulosten mukaan yli kaksi kolmesta eläkeläisestä kokee olevansa terve ja hyvinvoiva, kuten oheinen kuva kertoo. Hyvinvointia tukee, kun eläkkeellä vapaus sekä vapaa-aika lisääntyvät ja työhön liittyviä kuormitustekijöitä poistuu. Siten eläkkeelle jääminen onkin hyvinvoinnin kannalta valtaosan mielestä myönteistä.

Kuva: Keskeiset tulokset Ilmarisen Eläkeläisten talous ja vireys -tutkimuksesta.

Tulokset kertovat, että eläkeiän alku on muutenkin hienoa aikaa. Eräs kyselyyn vastanneen palaute jäi varsinkin mieleeni: "Tunnustetaan avoimemmin ja julkisesti ihmisten kolmas ikä, joka useimmille on aivan mahtavaa aikaa. Ei pidä jatkuvasti vatvoa ongelmia ja huolia. Pitää järjestää erilaisia huikeita aktiviteetteja - ei mitään vanhustentalon askartelutouhuja! Matkoja maailman upeimpiin paikkoihin sekä kaukana että lähellä omassa maassa. Voisi tavata kiinnostavia ihmisiä, erilaisia esittelyjä ja asiantuntija-alustuksia. Myös erilaisten urheiluaktiviteettien kannustamiseen pitäisi panostaa ja houkutella hinta-alennuksin.”

Hienoa on myös, että varsinkin tuoreet eläkeläiset kokevat, että heillä olisi vielä hyvä työkyky henkisten voimavarojen ja fyysisen kunnon puolesta. Useimmilla eläkeläisillä olisi myös työhaluja. Iso osa työhaluisista ei syystä tai toisesta lopulta kuitenkaan työskentele eläkkeellä. Siinä olisikin yksilön, yritysten ja yhteiskunnan näkökulmasta voitettavaa, jos saisimme töitä jokaiselle työkykyiselle ja työhaluiselle eläkeläiselle. Tästä aiheesta tulenkin kirjoittamaan myöhemmin.

Terveysongelmien ennaltaehkäisy avainasemassa

Aiempiin Ilmarisen tekemiin tutkimuksiin nähden terveiden ja hyvinvoivien eläkeläisten osuus on laskenut hieman. Jonkinlainen hyvinvoinnin lasku on ymmärrettävää, kun sosiaaliset kontaktit ovat jääneet koronaepidemian aikana tavallista vähäisemmiksi ja ansaittua vapauttaan ei ole päässyt käyttämään kaikkiin niihin asioihin, mihin olisi toivonut. Toisaalta myös perusterveydenhuoltoa on ajoittain karsittu ja kontaktien välttämisen pelosta osa on voinut jättää lääkärikäynnin väliin pienvaivojen vuoksi, mikä haittaa ennaltaehkäisevää toimintaa.

Lääkärikäynteihin liittyen tutkimustulosten mukaan noin 40 prosenttia eläkeläisistä käy säännöllisesti terveystarkastuksissa. Lääkärien kanssa käymieni keskusteluiden perusteella monella eläkeläisellä on jokin perussairaus, ja eläkeläiset ovat monella tapaa hauraampia erilaisissa elimistön häiriötilanteissa. Muun muassa näistä syistä johtuen ongelmien ennaltaehkäisy on avainasemassa, jotta saamme terveempiä eläkeläisiä. Siksi mielelläni näkisin yhä useamman eläkeläisen käyvän säännöllisesti terveystarkastuksissa.

Pyyntö hyvinvointialueille – olkaa aktiivisesti yhteydessä eläkeläisiin!

Tällä hetkellä valitettavan moni eläkeläinen kokee, että terveydenhuollon palvelut eivät ole Suomessa yhtä hyvällä tasolla kuin joissain Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa. Muun muassa Englannissa ja Hollannissa on omalääkärijärjestelmä, jota myös moni eläkeläinen toivoisi Suomeen. Lisäksi Englannissa panostetaan ennaltaehkäisyyn ja Saksassa pääsee jopa erityishoitoon nopeasti.

Onneksi meillä on toimintaansa käynnistävät hyvinvointialueet, jotka käsitykseni mukaan pyrkivät panostamaan ennaltaehkäisevään työhön. Sitä moni eläkeläinen hyvinvoinnin edistämiseksi toivoikin, kuten eräs vastannut hyvin tiivistää: "Eläkeläisille pitäisi antaa mahdollisuus ilmaisiin terveystarkastuksiin ja mittauksiin esim. 2-3 vuoden välein! Ennaltaehkäisevä terveyshuolto vähentäisi myöhempiä sairauksia tai lyhentäisi hoitoaikoja! Hyvin monilla ei ole varaa yksityislääkärin, eikä varsinkaan, jos haluaisi kartoittaa terveydentilaansa ennen kuin mahdollisesti sairastuu!"

Nykyisten ja tulevien eläkeläisten puolesta toivon, että hyvinvointialueiden toiminta lähtisi käyntiin sujuvasti ja alueilla panostettaisiin nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja onnistuttaisiin siten saamaan yhä terveempiä eläkeläisiä.

Mitä voit itse tehdä?

Jotta saamme terveempiä eläkeläisiä, niin toivottavasti nykyisellä tai tulevalla eläkeajallasi pyrit ennaltaehkäisemään eri tavoin terveydellisiä ongelmiasi esimerkiksi käymällä säännöllisesti terveystarkastuksissa. Jos eläkeaikasi alkaa vasta useamman vuosikymmenen päästä, niin voit myös nostaa säännölliset terveystarkastukset puheeksi lähipiirisi eläkeikää lähestyvien kanssa. Näin ajattelin itsekin tehdä seuraavan kerran, kun tapaan omaa äitiäni.

Yksilöiden lisäksi myös yrityksillä on tärkeä rooli, jotta saamme yhä terveempiä eläkeläisiä. Työelämässä tehdyt hyvät ja huonot toimintatavat tulevat esiin viimeistään eläkkeellä. Siten on tärkeää, että yrityksissä myös jatkossa kehitetään toimintatapoja, joilla työntekijät pysyvät mahdollisimman työkykyisinä. Työtä voi esimerkiksi pyrkiä tuunaamaan työntekijöille mahdollisimman sopivaksi. Tämänkin tutkimuksen tulokset kertovat, että työtä kyllä tuunataan yrityksissä, mutta ei tarpeeksi ja ei jokaisessa yrityksessä.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen (Twitter.com)

Lue lisää

  • variola 28.2.2022 klo 16.57
    Puhuu poika joka saa palkkansa yrittäjien ja työntekijöiden selkänahasta riistetyistä varoista. On tärkeää että joku muu jaksaa tehdä töitä että sinä saisit helpon elämän. Tosiasiassa sinua ei kiinnosta pätkääkään mikään muu kuin sinun helppo elämäsi. Suomen eläkejärjestelmä on kauniisti sanottuna loisjärjestelmä. Sinä olet yksi niistä loisista.
    Vastaa kommenttiin
  • Topi Rantakivi 8.3.2022 klo 21.39
    Täytyy tähän ehdottaa kokonaan artikkelin otsikolla: "Terveellisempiä työnjohtoja, kiitos!" Kaikki ihmiset ovat yksilöllisiä ja yksikään heistä eivät ole samanlaisia robotteja kuten kaikki muutkin. Työnjohdot sekä politiikassa olevat päättäjät, heidän se pitää ymmärtää, että istumatyössä voi hyvin olla siinä oletettuun ikään asti, se ei kuitenkaan poista niitä mahdollisia, ketkä ovat jo 50-vuotiaaksi mennyt rikki työn vaativuuden tuomat pulmat myöhemmällä iällä ja isolla osalla monien lääkärien lausunnot puoltavat jäämistä työelämästä pois tai ei muuten elä pidempään. Ihmisten kehot ovat rajallisia ja niitä ei voi tehostaa samalla tavalla vaan siinäkin vaikuttaa moni asia, että useimmat ovat yksilöllisiä. Pääasia on siinä, että työjohdot sekä maamme päättäjät ymmärtävät, ettei kovia työelämiä kokeneilta voi vaatia, että pitää pysyä ikään 70+ jotakin. Se yksinkertaisesti on mahdotonta. Kuinkahan paljon saadaan esim. työttömyystilastosta siivoamalla ne, joilla ei ole mitään toivoakaan olla työelämässä ja ainoa keino on jäädä eläkkeelle. Arvioiden mukaan 60 000 pitäisi siivota pois ja päästää lopulta eläkkeelle sekä ne, ketkä eivät sairauksien takia pääse ikinä työelämään ja he ovat oikeutettuja jäädä eläkkeelle eikä niin, että jatkuvasti kerrotaan työkykyisiksi eväten näin eläkkeelle pääsyä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 25.1.2024

Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Aiemmin suurten työnantajien maksuluokkaan ja sitä kautta työeläkemaksuun vaikuttivat vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Maksuluokkamallin uudistus toi mukaan yhtälöön myös pitkittyneet kuntoutustuet. Ennakoivan ja suunnitelmallisen työkykyjohtamisen merkitys korostuu entisestään. Muutos haastaa myös työterveysyhteistyötä.

Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Blogit 16.1.2024

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?

Viime vuosi oli pääomamarkkinoilla monitahoinen. Keskeiset osakeindeksit nousivat hulppeasti esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun taas Suomessa jäätiin loppuvuoden kiitolaukasta huolimatta hiukan pakkasen puolelle. Suomen pörssilistalla on monia hyviä yhtiöitä, mutta vaimeaa menoa selitti osaksi suomalaisten listayhtiöiden toimialajakauma. Sykliset yhtiöt eivät olleet muodissa. Myös tulosrintamalla suomalaisten yhtiöiden kyyti oli kylmää.

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita