Eläkeuudistus 2017: Milloin eläkkeelle?
Ihmiset elävät pidempään, ja siihen varaudutaan tulevassa eläkeuudistuksessa nostamalla eläkeikää. Pitempi elämä, pitempi työura.
Eläkeikä nousee aluksi portaittain 65 ikävuoteen. Ensimmäisen kerran eläkeikää nostetaan kahden vuoden päästä vuonna 2018. Silloin vanhuuseläkkeen alaikä nousee 63 vuoteen ja 3 kuukauteen. Tämä ikärajan nosto koskee vuonna 1955 syntyneitä. Siitä eteenpäin eläkeikä nousee joka vuosi kolmella kuukaudella, kunnes se on 65 vuotta vuonna 2027.
Eläkkeellä on myös yläikäraja. Se on ikäraja, jolloin vanhuuseläkkeelle pitää jäädä – ellei työnantajan kanssa muuta sovi. Yläikäraja nousee asteittain, ollen viitisen vuotta alaikärajaa suurempi.
Ihan tähän tarina ei pääty. Vuodesta 2030 alkaen eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen. Eläkeikä vahvistetaan jatkossa jokaiselle ikäluokalle erikseen sinä vuonna, kun he täyttävät 62 vuotta.
Mikä on sinun eläkeikäsi? Se on helppo arvioida Ilmarisen laskurilla. Esimerkiksi tänä vuonna 50 vuotta täyttävän eläkeikä on arviomme mukaan 65 vuotta 4 kuukautta. Kymmenen vuotta nuoremmalla eli nelikymppisellä eläkeikä on 66 vuotta 7 kuukautta. Tänä vuonna syntyvän arvioitu eläkeikä lähentelee jo 70:ä vuotta.
Vanhuuseläke ei toki ole ainoa eläkelaji. Nuorempanakin eläkkeelle voi jäädä osittaisen vanhuuseläkkeen turvin: sen saa jo 61-vuotias. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla voi työskennellä oman valinnan mukaisesti joko täysipäiväisesti tai ei lainkaan – tai kaikkea tältä väliltä. Työuraeläke on eläkelaji raskaan työn tekijöille. Sen saa 63-vuotiaana, jos takana on vähintään 38 vuoden työura raskaissa töissä sekä työkykyyn vaikuttava sairaus. Myös ikärajoista riippumaton perinteinen työkyvyttömyyseläke säilyy eläkeuudistuksen jälkeenkin.
Milloin eläkkeelle sitten kannattaa jäädä? Mitä pidemmälle yli alimman eläkeiän eläkkeelle jäämistä lykkää, sen suuremmaksi eläke kasvaa. Tämä pitää paikkansa myös eläkeuudistuksen jälkeen. Eläkeuudistuksen porkkana eläkkeen myöhentämiseen on lykkäyskorotus. Se on määrältään 0,4 prosenttia/lykkäyskuukausi ja tarkoittaa, että koko lykättyä eläkekertymää korotetaan tällä määrällä. Esimerkiksi yhden vuoden lykkäys 2000 euron kuukausieläkkeeseen tuo noin satasen lisää eläkkeeseen, jokaiselle kuukaudelle loppuelämän ajaksi. Jos työtä ja työkykyä riittää, tästä vaihtoehdosta kannattaa kiinnostua!
Anne Koivula,
Prosessinjohtaja, autamme kuntoutumaan
Ilmarinen
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.