Eläkkeelle heti vai myöhemmin? Isot edut pidempään työskentelystä

Miten eri toimialoilla eläköidytään? Entä millä jatketaan työssä yli alimman eläkeiän? Eläkkeelle jäämisessä on toimialojen välillä jopa kaksinkertaisia eroja. Työuraindeksimme tilastot tarjoavat uutta tietoa toimialoittain.

Ilmarisessa vakuutetuista, vanhuuseläkkeelle vuosina 2021–2024 siirtyneistä henkilöistä 56 prosenttia jäi eläkkeelle heti kun se oli mahdollista. Kuitenkin 44 prosenttia jatkoi työskentelyä vielä kuukauden alimman eläkeikänsä jälkeen. Vuoden kuluttua työssä oli yhä 26 prosenttia ja kahden vuoden jälkeenkin 11 prosenttia.

Tiedot selviävät vastikään julkaisemastamme työuraindeksistä. Se antaa uutta tietoa työnteosta ja eläköitymisestä. Tilastot keskittyvät erityisesti yksityiseen sektoriin ja kuvaavat tilannetta toimialoittain. Ensivaiheessa työuraindeksissä julkaistiin aloittain ikä- ja sukupuolijakaumat, ammattijakaumat sekä tilastoja työssä jatkamisesta yli vanhuuseläkkeen alaikärajan.

Asiantuntija-aloilla töissä jatketaan pisimpään

Toimialojen väliset erot korostuvat erityisesti heti alimman mahdollisen vanhuuseläkeiän täyttyessä – tuolloin ne voivat olla lähes kaksinkertaisia. Työssä pidempään jatkaminen on harvinaisinta työntekijävaltaisilla aloilla, kuten kaupan, kuljetuksen ja rakentamisen parissa. Rahoitusalalla työntekoa jatketaan vieläkin harvemmin. Yleisimmin eläkkeelle jäämistä siirretään asiantuntijapalveluissa.

Työskentelyn jatkaminen ei kuitenkaan rajoitu vain asiantuntija-aloille: myös hallinto- ja tukipalveluissa sekä sosiaali- ja terveysalalla vanhuuseläkkeelle jäämisen myöhentäminen on lähes yhtä yleistä kuin tieto- ja viestintäalalla (kuva alla).

 Kuva: Eläke aloittamatta kuukausi yli alimman vanhuuseläkeiän toimialoittain

Mitä enemmän aikaa kuluu alimmasta mahdollisesta vanhuuseläkeiästä, sitä vähemmän eri alojen välillä on eroa siinä, kuinka pitkään työssä jatketaan. Erot pienenevät ajan myötä, kunnes ovat kolmen vuoden kuluttua jo hyvin lähellä toisiaan – vain noin viiden prosenttiyksikön haarukassa.

Fyysinen työ vaatii veronsa

Asiantuntija-aloilla työssä pidempään jatkaminen on odotettua, sillä se vastaa yleistä käsitystä työn vähäisestä fyysisestä kuormittavuudesta. Sote- sekä hallinto- ja tukipalvelualan työntekijöiden työssä jatkaminen yllättää iloisesti. Tilastot kertovatkin, että suomalaisilla riittää työhaluja alasta riippumatta pitkään, kunhan terveys sen sallii. Haasteellisimmat alat ovat rakentaminen ja kuljetus. Näillä aloilla työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa reilusti muita aloja enemmän. Fyysinen työ vaatii selvästi veronsa sekä ennen että jälkeen alimman vanhuuseläkeiän.

Työuraindeksimme kertoo, että kuljetus- ja teollisuusalojen työvoima siirtyy eläkkeelle lähivuosina nopeimmin. Näillä aloilla 60 vuotta täyttäneiden osuus on suurin (kuljetus 13 % ja teollisuus 10 %) ja työssä pidempään jatkaminen on keskimääräistä harvinaisempaa. Rahoitus- ja vakuutusalalla eläkkeelle siirrytään poikkeuksellisen usein heti alimman eläkeiän täyttyessä. Tämä juontuu vanhoihin työehtosopimuksiin sisältyneistä varhennuseduista, mutta nämä erityisehdot poistuvat tulevina vuosina.

Tunnetko eläketurvasi?

Eläkkeelle siirtymisen ajankohta vaihtelee toimialoittain ja ammateittain. Yhteistä kuitenkin on, että eläkeiän lähestyessä moni pohtii, milloin olisi itselle oikea hetki jäädä eläkkeelle. Yksiselitteistä vastausta ei ole – päätökseen vaikuttavat mm. oma taloudellinen tilanne, terveydentila, elämäntilanne sekä työ ja työnantajan tarjoamat mahdollisuudet. Lopulta eläkkeelle jääminen on aina henkilökohtainen valinta.

Päätöksenteon tueksi on tärkeää tuntea oma eläketurvansa: kuinka paljon eläkettä on kertynyt ja miten se karttuu, jos jatkaa työssä pidempään. Ilmarisen ja muiden eläkeyhtiöiden verkkopalveluissa olevilla laskureilla voit helposti arvioida eläkkeesi määrää eri aloitusajankohdilla ja ansioilla. Laskureiden käyttöä voi lämpimästi suositella, jotta tuleva eläke ei pääse yllättämään.

Meillä kaikilla on varmasti tavoitteena jäädä eläkkeelle terveenä ja hyvävoimaisena. Terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen on tässä avainasemassa: liikunta, hyvä ravinto, uni ja ihmissuhteet tukevat työkykyä ja jaksamista. Myös työympäristö ja työilmapiiri, kollegat ja esihenkilö sekä tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä vaikuttavat suuresti työkykyyn.

Osittainen vanhuuseläke tuo osaltaan joustavuutta työuran loppuvaiheeseen. Se antaa taloudellisen mahdollisuuden vähentää työntekoa jo ennen varsinaista eläkeikää ja siten mahdollisuuden jaksaa työelämässä yli alimman vanhuuseläkeiän.

Miten eläkkeen määrän voi maksimoida?

Työeläke karttuu työtä tekemällä. Mitä pidempään työtä tekee, sitä suuremmaksi eläke kasvaa. Eläkkeelle jäämisen siirtäminen yli alimman vanhuuseläkeiän kasvattaa eläkettä 0,4 prosenttia kutakin lykättyä kuukautta kohden. On myös hyvä muistaa, että eläkkeellä ollessaankin voi työskennellä ja siten ansaita lisää eläkettä, jonka saa maksuun ylimmässä vanhuuseläkeiässä.

Kaikkea ei voi mitata rahassa – mutta lasketaan silti. Oheinen taulukko havainnollistaa, miten työnteon jatkaminen kahden vuoden ajan vaikuttaa keskipalkkaisen, keskimittaisen työuran tehneen ja keskimääräisen eliniän (85 v.) saavuttavan henkilön eläkkeeseen. Jäämällä eläkkeelle kaksi vuotta myöhemmin hän saa eläkettä kaksi vuotta vähemmän, mutta ehtii silti elinaikanaan kerryttää eläkettä 22 120 euroa enemmän. Lisäksi työssä jatkaminen tuo kahden vuoden ajalta 101 280 euroa ansiotuloa. Yhteensä elinaikaiset tulot kasvavat noin 123 400 euroa. Tulojen kasvu tai lasku seuraa ansiotason muutoksia lineaarisesti.

Erot elinikäisissä bruttotuloissa nykyrahassa, kun työskentelee kaksi vuotta pidempään.  

Minne osaajapula iskee pahimmin?

Syntyvyyden hiipuessa Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua. Työuraindeksi ennustaa osaajapulaa erityisesti rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetuksessa. Yksi kasvun avain on työurien pidentäminen siirtämällä vanhuuseläkkeelle jäämistä. Vaikka eläkkeelle jääminen on jokaisen oma päätös, on ratkaisevan tärkeää pitää työhaluiset mukana työelämässä mahdollisimman pitkään – etenkin kun vain reilu puolet pysyy työssä alimman vanhuuseläkeikänsä kynnykselle asti.

Vanhuuseläkkeelle myöhemmin jäämisestä hyötyvät työntekijän lisäksi myös työnantaja ja yhteiskunta. Työnantajalle pidempään työskentely tarkoittaa työvoiman säilymistä ilman ylimääräisiä rekrytointeja. Ammattitaitoisen työntekijän korvaaminen voi maksaa jopa puolet vuosipalkasta, joten kaksi vuotta pidempi työura voi alasta riippuen säästää kymmeniä tai satoja tuhansia euroja.

Ilmarisen työnantaja-asiakkaana näet verkkopalvelustamme oman henkilöstösi ikäjakauman ja voit suunnitella työkykyjohtamista asiantuntijoidemme kanssa. Sopivia keinoja työurien pidentämiseen ovat muun muassa räätälöidyt työaikajoustot, varhaisen tuen mallit ja esihenkilöiden koulutus. Johtamisella on suuri vaikutus eläköitymishaluihin.

Työuraindeksi tarjoaa myös jatkossa arvokasta tietoa työurien kehityksestä. Seuraamme sen avulla vuosittain, kuinka moni eri toimialoilla siirtää eläkkeelle jäämistään.

Anssi Smedlund, johtava asiantuntija, Ilmarinen
Outi Pekkarinen, eläkepäällikkö, Ilmarinen

Lue lisää

• Ilmarisen työuraindeksi kertoo työnteosta ja työeläkkeistä.