Työeläkekuntoutuksen hyödyt ja haasteet

Työntekijän työkyky ja terveydentila saattavat heikentyä niin, että hän ei pysty tekemään työtään kunnolla. Silloin on mahdollista saada apua ammatillisesta kuntoutuksesta. Sen tavoitteena on, että pystyy jatkamaan työelämässä. Kuntoutuksen vaikuttavuutta on mahdollista tehostaa datan keräämisen, tilastoinnin ja analytiikan avulla saadulla tiedolla.

Ilmarisen ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu tilanteeseen, jossa sairaudesta tai vammasta kärsivää henkilöä uhkaa pysyvä tai pitkäaikainen työkyvyttömyys hoidosta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta huolimatta. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, työhönvalmennus, koulutus uuteen ammattiin ja elinkeinotuki.

Vuonna 2004 ammatillinen kuntoutus muuttui harkinnanvaraisesta työntekijän subjektiiviseksi oikeudeksi. Kuntoutusta voi hakea omasta aloitteesta. Sen lisäksi arvioidaan aina jokaisen työkyvyttömyyseläkehakemuksen jättäneen oikeus kuntoutukseen. Ilmarisen ja muiden työeläkelaitosten eläkeasiantuntijat ja asiantuntijalääkärit arvioivat hakemuksen ja sen lääketieteellisten liitetietojen perusteella, onko hakijalla oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen.

Millainen on tyypillinen kuntoutuja?

Ammatillisen kuntoutuksen Ilmarisessa aloittaa vuosittain noin 3 000 henkilöä. He ovat keski-iältään 46-vuotiaita, mutta suurin ikäryhmä ovat 50–57-vuotiaat. Kuntoutujat ovat hieman useammin miehiä kuin naisia. Viime vuosina ensisijainen uhkaavan työkyvyttömyyden syy nuorilla on ollut mielenterveyden häiriöt ja vanhemmilla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Viime aikoina kuntoutuksesta 78 prosenttia on ollut työkokeiluja joko omaan tai muuhun työhön ja 22 prosenttia koulutusta uuteen ammattiin. Uudelleenkoulutukseen on päädytty useimmiten silloin, kun hakija sairastaa tuki- ja liikuntaelinten sairautta ja nykyinen työ on fyysisesti raskasta. Mielenterveyden häiriöissä on useimmiten päädytty työkokeiluun. Noin 40 prosenttia hakijoista ohjataan työeläkeyhtiön maksamalle ulkopuoliselle palvelunottajalle erityisesti silloin, jos tarkoituksenmukainen kuntoutusuunnitelma puuttuu.

Kuntoutuksella takaisin työelämään

Ammatillisella kuntoutuksella on saatu hyviä tuloksia. Ilmarisessa kuntoutusjakson aloittaneista noin 80 prosenttia palaa takaisin työelämään. Lopuilla 20 prosentilla kuntoutusohjelma keskeytyy tai he joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuosina 2019–2021 työelämän ulkopuolelle joutumisen riskiin liittyivät mielenterveyden häiriöt, kuntoutuksen alkaminen yli 53-vuotiaana, useampi työkykyä alentava sairaus ja kuntoutusjaksoa edeltävä määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Analyysin perusteella myös palvelutuottajille ohjatuilla henkilöillä oli kohonnut riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että palveluntuottajalle ohjatuilla henkilöillä ei ole samoja valmiuksia kuntoutukseen kuin itse etukäteen kuntoutussuunnitelmansa laatineilla.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2020 aktiivisessa ammatillisessa kuntoutuksessa oli Suomessa noin 18 300 henkilöä. Kuntoutuksen läpikäyneiden kokemusten mukaan kuntoutuksesta on ollut heille hyötyä: he ovat tyytyväisiä saamaansa etuuteen, eli kuntoutus parantaa tilannetta heille vaikeina aikoina. Näiden yksilön hyötyjen lisäksi ammatilliselta kuntoutukselta odotetaan järjestelmätasolla taloudellista vaikuttavuutta.

Taloudellisena vaikuttavuutena huomioidaan, lykkääkö ammatillinen kuntoutus eläkkeelle jäämistä. Ammatillinen kuntoutus on tarkoituksenmukaista, jos se johtaa terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen pidempään kuin ilman kuntoutusta. Näin oletettavasti useimmiten tapahtuu, mutta vertailuryhmän luominen asian todistamiseksi on mahdotonta, koska kyseessä on lakisääteinen etuus. Sen vuoksi kuntoutuksen taloudellisesta vaikuttavuudesta joudutaan käymään keskustelua tuloksilla, jotka on saatu rajatuille alaryhmille tehdyissä tutkimuksissa (esim. Laaksonen ym. 2022; Leinonen ym. 2020).

Tiedolla johtaminen parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta

Eläkelaitosten on pyrittävä parantamaan kuntoutuksen vaikuttavuutta tiedolla johtamisella, eli datan keräämisen, tilastoinnin ja analytiikan avulla saadulla viisaudella. Kun vertailuryhmiä ei ole käytössä, vaikuttavuuden mittaamisen vaihtoehdoksi jää tilastoanalyysi alati kertyvästä datasta yhdessä uusien mallinnusmenetelmien kanssa. Eläkelaitoksilla on hallussaan rikkain aineisto mallinnuksia ajatellen, minkä lisäksi Ilmarisella on valmiudet koneoppimiseen, simulaatioihin ja ennusteisiin myös kuntoutuksen osalta.

Pyrimme lähitulevaisuudessa parantamaan kuntoutuksen onnistumista mallintamalla työkyvyttömyyden polkuja ja pitkän tähtäimen ennusteita, selvittämällä riskitekijöiden syy-seuraussuhteita sekä tunnistamalla hakijaryhmiä, joilla on erityinen työkyvyttömyysriski. Taloudellista vaikuttavuutta voidaan parantaa vain kuntoutuksen onnistumiseen panostamalla.

Anssi Smedlund
johtava asiantuntija, tietojohtaminen
Ilmarinen
@ASmedlund (twitter.com)

Lue lisää:

• Ammatillinen kuntoutus on mahdollisuus 
• Työhön paluu ja ammatillinen kuntoutus työnantajan näkökulmasta 

Lähteet:

• ETK, 2021. Työeläkekuntoutus. Kuntoutujien määrä pysyi lähes ennallaan. Verkkosivu, viitattu 26.4.2022.  
• Laaksonen, M., Ilmakunnas, I. & Tuominen, S. 2022. The impact of vocational rehabilitation on employment outcomes: A regression discontinuity approach. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, Jun 13:4038.
• Leinonen, T., Solovieva, S., Laaksonen, M. & Viikari-Juntura, E. 2020. Työeläkekuntoutukseen osallistumisen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Duodecim, 136, 2173–82.
• Pasanen, J., 2022. The Role of Earnings-related Social Insurance in Permanent Disability Risk Management. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Johtamisen ja talouden tiedekunta.
• Pekkarinen & Sohlman, 2020. Ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen julkisella alalla. Kevan tutkimuksia 1/2020.