Apua! Pomo kutsui minut varhaisen tuen keskusteluun – mitä teen?

Otsikon kaltainen reaktio syntyy harmillisen usein, kun esihenkilö sanoo ”Tavataan varhaisen tuen keskustelussa ja jutellaan tilanteestasi.”. Varhaisen tuen keskustelut eivät välttämättä ole entuudestaan tuttuja ja esihenkilön kutsu keskusteluun voi jännittää tai jopa pelottaa. Älä huoli: keskustelun tavoitteena on tukea sinua.

Mikä varhainen tuki ja mitä sillä tavoitellaan?

Varhaisen tuen keskusteluilla on monta erilaista nimeä, mutta tavoite on aina sama: keskustella työntekijän tilanteesta ja miettiä yhdessä millaisin toimenpitein häntä voidaan tukea, jotta tilanne edistyy parempaan suuntaan. Tavoitteena on tuen tarjoaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ettei tilanne pääse kehittymään huonoksi.

Työkykyyn liittyvissä tilanteissa keskustelun tavoitteena on tukea työkykyä ja ehkäistä työkyvyn heikkenemistä. Näissä keskusteluissa kannattaa hyödyntää työterveyshuollon osaamista ja asiantuntemusta. Työntekijälle toki kerrotaan etukäteen, jos työterveyshuolto otetaan mukaan keskusteluun.

Kenen aloitteesta puhutaan?

Jokaisella on oikeus varhaisen tuen keskusteluun. Keskustelun voi käynnistää henkilö itse, kun esimerkiksi oma työkyky tai muu työarkeen vaikuttava asia alkaa huolestuttaa. Aloite keskustelulle tulee kuitenkin useimmiten esihenkilöltä, jolla on noussut työntekijästä huoli arjen havaintojen tai sairauspoissaolojen vuoksi. Työntekijä ja esihenkilö käyvät varhaisen tuen keskustelut kahdestaan ja sopivat mahdollisista käyttöön otettavista tukemisen toimenpiteistä. Tarvittaessa keskusteluissa hyödynnetään myös asiantutija-apua esimerkiksi työterveyshuollosta.

Myös työterveyshuolto voi olla aloitteellinen ja ehdottaa työntekijälle, että käynnistetään yhteinen keskustelu tilanteesta esihenkilön kanssa.

Mitkä asiat käynnistävät varhaisen tuen keskustelun?

Keskustelun aloitteentekijä kertoo muille osallistujille, mistä asiasta tilaisuudessa puhutaan. Varhaisen tuen keskusteluiden teemat ovat työkykyyn ja arjen sujuvuuteen liittyviä, kuten toimintakyky, työolot, osaaminen, työssä suoriutuminen, työyhteisössä toimiminen tai mahdollisesti jokin työn ulkopuolinen asia, jolla on vaikutus henkilön työkykyyn.

Keskustelussa on tärkeää kuulla henkilön oma näkemys tilanteesta. Kokonaiskuvan ja avoimen keskustelun kannalta on tärkeää tuoda esiin, millaisena tilanne on näyttäytynyt esihenkilön tai työterveyshuollon (jos mukana keskustelussa) näkökulmasta.

Kerrasta valmis?

Kutsu varhaisen tuen keskusteluun aloittaa huolenpito- ja tukiprosessin. Kyse voi olla tilanteen mukaan yksittäisestä tai useammasta keskustelusta. On tärkeää, että keskusteluja jatketaan ja tilanteen etenemistä seurataan yhdessä riittävän kauan. Tyypillisesti pidemmän varhaisen tuen prosessin vaativat sellaiset asiat, jotka eivät muutu hetkessä, kuten toimintakyky, osaaminen tai työssä suoriutuminen.  

Luottamuksellista keskustelua

Varhaisen tuen keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Niissä puhutaan asioista, joilla on merkitystä ja vaikutusta työarjen sujuvuuteen ja työn tekemiseen. Joskus nämä asiat voivat olla työn ulkopuolisiakin. Paras lopputulos saadaan, kun asioista, havainnoista ja tilanteista voidaan keskustella avoimesti ja rehellisesti. Sitä kautta löydetään oikeat keinot henkilön tilanteessa tukemiseksi.

Terveystiedot ovat erityisiä henkilötietoja, joten jokainen päättää itse, kuinka paljon kertoo sairauksistaan. Lääketieteellisistä diagnooseista tai hoidoista ei siis tarvitse puhua. Sen sijaan yhdessä käsitellään työkykyasioita, kuten millaisia rajoitteita terveydentila tuo työntekoon.  

Onko keskusteluun pakko osallistua?

Työturvallisuuslakiin kirjatun yleisen huolehtimisvelvoitteen mukaan työnantaja on tarpeellisin toimenpitein velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Varhaisen tuen keskustelu on yksi keino terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi, eikä sitä voi toteuttaa ilman henkilön osallistumista. Varhaisen tuen keskusteluun voi halutessaan ottaa mukaan tukihenkilön esim. luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun valitsemansa tukihenkilön.

On henkilön omaksi eduksi, että hän osallistuu varhaisen tuen keskusteluun. Näin hän mahdollistaa työnantajan antaman tuen kohti parempaa tilannetta. Psykologinen turvallisuus työpaikalla on avoimen keskustelun edellytys. Työntekijällä pitää olla tunne, että hankaliakin asioita voi ottaa puheeksi ilman, että siitä koituu hänelle vaikeuksia.

Mitä osaamista esihenkilöltä tarvitaan?

Varhaisen tuen keskustelu voi jännittää esihenkilöäkin, jos hän ei ole saanut siihen tarvittavaa koulutusta, eikä ole usein käynyt tukemisen keskusteluita.

Onnistuakseen keskustelu asettaa useita vaatimuksia esihenkilölle. Tarvitaan mm. hyviä vuorovaikutustaitoja, kuten kuuntelun ja läsnä olemisen taitoa, kykyä luoda luottamuksellinen keskusteluilmapiiri, taitoa katsoa tilannetta eri näkökulmista sekä ratkaisuhalua ja -kykyä.

Mitä teen ennen keskustelua?

Jos esihenkilö ei ole maininnut, mitä asiaa tuleva varhaisen tuen keskustelu koskee, kysy häneltä. Näin pystyt valmistautumaan keskusteluun etukäteen.

Mieti etukäteen, millaisena koet mainitun asian omasta näkökulmastasi, oletko tilanteeseen tyytyväinen, mitkä asiat tilanteeseen ovat vaikuttaneet, mihin suuntaan toivoisit tilanteen kehittyvän, mitä voit itse tilanteelle tehdä sekä miltä taholta toivoisit saavasi tilanteessa tukea ja millaista tukea toivoisit. Mene keskusteluun avoimin mielin.

Eija Kärenaho
henkilöstöpäällikkö, Ilmarinen

Lue lisää:

• Työterveysneuvottelu vaatii luottamusta ja hyvää tahtoa
• Varhaisen tuen malli
• Varhaisen tuen keskustelu osana lähijohtamista
• Työnantaja luo puitteet varhaisen tuen toiminnalle
• Tutustu työkykykoulutuksiimme ja -webinaareihimme. Meillä on koulutuksia ja webinaareja myös varhaisesta tuesta ja puheeksi ottamisesta.