Psykologinen joustavuus (työ)elämätaitona
Miksi toiset selviävät työelämän paineista paremmin kuin toiset? Miksi työkaverini pystyy säilyttämään rauhallisuutensa kaaoksen keskellä, kun itse uuvun jo ennen lounasta?
Yksi vastaus voi löytyä psykologisesta joustavuudesta – taidosta, joka ei ehkä näy ansioluettelossa, mutta joka voi ratkaisevasti vaikuttaa kokemukseemme hyvinvoinnista ja arjen merkityksellisyydestä.
Mitä on psykologinen joustavuus?
Psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä hyväksyä haastavatkin ajatukset ja tunteet ilman, että ne ohjaavat toimintaa pois omista arvoista. Se on taito olla läsnä tässä hetkessä ja tehdä valintoja, jotka tukevat merkityksellistä ja omannäköistä elämää – myös silloin, kun arki ei ole helppoa.
Perehdyin psykologiseen joustavuuteen tarkemmin gradua tehdessäni.
Psykologiseen joustavuuteen kuuluu kuusi osa-aluetta, joita kutsutaan ydinprosesseiksi: arvot, sitoutuminen, tietoinen läsnäolo, havainnoiva minä, mielen kontrollin heikentäminen ja hyväksyntä. Kun tarkastelin elämäntapamuutosta tekevien henkilöiden verkkopäiväkirjamerkintöjä psykologisen joustavuuden ilmenemisen näkökulmasta, huomasin osallistujien reflektoivan kaikkiin kuuteen ydinprosessiin liittyviä asioita. Psykologisen joustavuuden ydinprosessit näyttäytyivät myös osittain päällekkäisinä, toisiinsa tiiviisti linkittyvinä pohdintoina. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka osallistujat hiljalleen oppivat tunnistamaan omia toimintamallejaan, hyväksymään vaikeita tunteita ja sitoutumaan pienten, mutta elämäntapamuutoksen kannalta merkityksellisten muutosten tekoon viikoittain.
Onko psykologisesta joustavuudesta hyötyä työelämässä?
Vaikka keskityin tutkielmassani psykologiseen joustavuuteen elämäntapamuutoksen näkökulmasta, en ole voinut välttyä psykologisen joustavuuden merkityksen pohtimiselta myös työelämässä. Näkökulma ei ole uusi, sillä psykologisen joustavuuden taidon kehittymiseen tähtäävää hyväksymis- ja omistautumisterapiaa esitettiin jo yli 10 vuotta sitten toimivaksi keinoksi työstressin hoitoon.
Omaan graduprosessiin peilaten haluaisin kuitenkin nostaa muutamia keskeisimpiä ajatuksiani psykologisen joustavuuden mahdollisesta hyödyntämisestä työelämän näkökulmasta.
- Ensimmäinen ajatus liittyy arvojen tunnistamiseen sekä sitoutumiseen. Työhyvinvoinnin kannalta oleellista on tietenkin, ettei työ ole ristiriidassa omien arvojen kanssa. Omien arvojen tunnistaminen voi auttaa esimerkiksi työn ja vapaa-ajan tasapainon rakentamisessa. Psykologisessa joustavuudessa painotetaan omien arvojen tunnistamista siten, että arvot kumpuavat itsestä eikä ulkoa päin. On tärkeää siis elää oman itsensä näköistä elämää, eikä muokata omaa elämää täysin ulkoapäin tulevien vaikutusten perusteella.
- Toiseksi nostaisin esiin psykologiseen joustavuuteen kuuluvan taidon omien ajatusten ja tunteiden tarkastelusta ja näihin sisäisiin kokemuksiin suhtautumisesta. Työelämä on täynnä hetkiä, jotka aiheuttavat meissä niin negatiivisia kuin positiivisiakin reaktioita. Joustava suhtautuminen omiin sisäisiin kokemuksiin auttaa epämieluisissa tilanteissa ja niistä selviämisessä. On mielenkiintoista esimerkiksi tarkastella, kuinka paljon jokin hankala tilanne tai epäonnistuminen vaikuttaa omaan ajatteluun – osaanko käsitellä sisäiset kokemukset ja siirtyä eteenpäin vai vatvonko epäonnistumista vielä viikkojen jälkeen?
- Kolmanneksi olen pohtinut tietoisen läsnäolon merkitystä työelämässä. Keskittymiskykymme näyttäisi heikentyvän jatkuvasti vähintään yhtä nopeasti kuin uusia viestintäkanavia ilmestyy puhelimeen sekä työkoneelle. Multitaskaamisen tiedetään olevan tehotonta, joskin varsin yleistä. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen, kontekstista riippumatta, opettaa arvokasta hetkeen keskittymisen taitoa. Yleisesti elämässä kykyä pysähtyä, rauhoittua, rentoutua ja nauttia sekä työelämässä kykyä kohdata ihminen ja keskittyä tehokkaasti yhteen asiaan kerrallaan omaa ja muiden aikaa arvostaen.
Muutama vinkki oman psykologisen joustavuuden kehittämiseen
Psykologista joustavuutta voi kehittää monin tavoin. Tässä muutama kohta, joista voit lähteä liikkeelle:
- Keskity arvoihisi: Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja pyri toimimaan niiden mukaisesti. Arvojen mukainen toiminta tuo merkitystä ja tarkoitusta elämään.
- Tunnista ja hyväksy tunteesi: Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen on ensimmäinen askel kohti psykologista joustavuutta. Anna itsellesi tilaa ja aikaa tuntea. Älä yritä tukahduttaa negatiivisia tunteita, vaan pyri ymmärtämään, mistä ne kumpuavat. Opettele myös päästämään irti.
- Harjoittele tietoista läsnäoloa: Tietoisen läsnäolon harjoitukset voivat auttaa sinua pysymään läsnä hetkessä ja vähentämään stressiä.
Psykologisen joustavuuden kehittäminen vaatii valtavasti oman toiminnan reflektointia – rehellistä pysähtymistä omien ajatusten äärelle. Entä onko psykologisesta joustavuudesta työelämätaidoksi? Mielestäni ehdottomasti, mutta ensisijaisesti koko elämään liittyväksi hyvinvointitaidoksi.
Elsi Luomi
Työhyvinvointivalmentaja, Ilmarinen
Tuore terveystieteiden maisteri (TtM)
-
Juha Hämäläinen 31.7.2025 klo 02.42
Onkohan nyt tehty taas nollatutkimusta. Ei työelämässä ole kenelläkään aikaa tehdä asioista näin teoreettisia ja monimutkaisia.Vastaa kommenttiin
- Reiska Korpinen 3.8.2025 klo 20.25
Meille alkoi ilmestyä noita nuoria naisia kertomaan miten työtä tehdään jo -90 luvun alussa. Loppusuoralla heitä oikein vilisi. Eikä siellä enää pitkään heidän jälkeen maksettu palkkaa työnteosta, vaan ainoastaan siitä että on samaa mieltä kuin he. Onneksi oma pää kesti eläkeikään saakka ja lähdinkin heti kun pääsin.Vastaa kommenttiin
- Reiska Korpinen 3.8.2025 klo 20.25
Lisää aiheesta
Yrittäjä sinnittelee: Tässä kolme yleisintä syytä!
Naapurustossani on monia yrittäjiä. Muutamilla menee ihan kivasti, mutta suurin osa sinnittelee jotenkuten. Sinnittelyn syitä on karkeasti kolme: ensinnäkin taloudellinen tilanne on todella vaikea. Toisekseen kaikenlainen byrokratia veroineen, maksuineen, lakeineen ja lomakkeineen tuntuu vievän yrityksen pyörittämisen ajasta paljon ja hermoista leijonan osan. Kolmanneksi oma työkunto mietityttää. Löytyisikö yrittäjien tilanteeseen jotain helpotusta?
Tilastot kertovat hyviä uutisia työelämästä
Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.
Miksi työkyvyttömyys- eläkehakemus hylätään?
Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.