Talouden sumuverho väistyy - Tuottavuusloikan kynnyksellä vai kuplan reunalla?

Taloudesta puhutaan usein kuin säästä: kaikki tietävät, että se voi muuttua nopeasti, mutta harva osaa ennustaa sitä täsmälleen oikein. Viime vuodet ovat olleet taloudessa varsin epävakaisia. Taustalla ovat olleet korkojen nousu, inflaatiohuoli, geopoliittiset myrskyt sekä kotimainen synkkyyden perinne. Siksi on tärkeää pysähtyä katsomaan, mitä markkinoilla oikeasti tapahtuu. Ja se tarina on mielenkiintoisempi kuin yleinen tunnelma antaa ymmärtää.

Sijoittamisen pitkä kaari on hämmästyttävän vakaa

Kun seuraa markkinoita riittävän läheltä, tuppaa unohtumaan, että vuoden, kahden tai kolmen horisontti on merkityksetön verrattuna siihen, mitä pitkä aika tekee sijoittajalle. Me Ilmarisessa olemme katsoneet markkinoita vuosikymmenien yli. Siinä ajassa on nähty dotcom-kuplaa, finanssikriisiä, euroalueen horjumista, pandemiaa ja täysin uudenlaisia geopoliittisia asetelmia.

Silti pitkän aikavälin sijoitusten tuotto on ollut nimellisesti lähes kuusi prosenttia vuodessa. Se on numero, jonka edessä moni kriisi näyttää vain pieneltä aallolta pitkän merenkäynnin keskellä.

Eläkerahojenkin sijoittamisessa tärkeintä ei ole täydellinen ajoitus, vaan kärsivällisyys. Markkinat antavat palkkion sille, joka ehtii odottaa.

Suomen talous on alakuloa – mutta se voi olla myös aliarvostettu

On turha kiistää: Suomi on rämpinyt. Talous ei ole kasvanut, työttömyys on korkealla ja kuluttajien usko tulevaan on heikompaa kuin vuosikausiin. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että moni kysyy, onko meillä mitään nousun eväitä.

Uskon, että on. Suomen talous on aina ollut vientivetoinen. Kun maailmalla kysyntä kasvaa, suomalaiset yritykset pystyvät vastaamaan siihen. Useilla teollisuuden aloilla tilauskannat ovat parantuneet. Samalla asuntomarkkinoiden pitkä hyytyminen alkaa hiljalleen purkautua. Kun hinnat ovat laskeneet tarpeeksi ja muuttoliike pitää kaupunkiseudut elinvoimaisina, alkaa markkina löytää tasapainoa.

Meillä on myös tapana unohtaa omat vahvuutemme: vakaus, korkea osaaminen ja toimintaympäristö, joka ei heilahtele jokaisen poliittisen tuulen mukana. Ne ovat sijoittajan näkökulmasta arvo, jota ei pidä aliarvioida.

Euroopan yllätys ja Yhdysvaltain jatkuva vetovoima

Sijoitusmarkkinoilla Eurooppa on tänä vuonna ollut suorastaan pirteä. Useiden maiden osakeindeksit ovat nousseet yli 30 prosenttia, ja Suomi on ollut tässä mukana. Kyse ei ole kuplasta, vaan siitä, että arvostustasot olivat jo valmiiksi painuneet alas. Kun tulokset ovat parantuneet, markkinat ovat korjanneet hinnoitteluaan.

Yhdysvalloissa tarina on toinen. Teknologiayhtiöt jatkavat vahvaa vauhtia, ja tekoälyn ympärille muodostunut investointiaalto näkyy sekä yritysten tuloksissa että sijoittajien odotuksissa. Samalla arvostustasot ovat korkeammat. Tämä ei ole välttämättä ongelma, jos tulokset jatkavat kasvuaan.

Kysymys ei ole siitä, että USA olisi menettänyt houkuttelevuutensa. Päinvastoin: se on edelleen maailman talouden dynamiikan keskus. Mutta euroalueen piristyminen kertoo siitä, että markkinoilla on tilaa useammalle menestyjälle.

Inflaatio helpotti – mutta vain Euroopassa

Euroalueella inflaatio on palautunut EKP:n tavoitetasolle. Suomessa mentiin hetkellisesti jopa miinukselle. Tämä on hyvä uutinen. Se tarkoittaa, että talous ei enää kuumene hallitsemattomasti, ja korkojen keventämisestä voidaan puhua tosissaan.

Yhdysvalloissa tilanne on toinen. Inflaatio on yhä sitkeä ja pysyttelee keskuspankin tavoitetason yläpuolella. Tämä pitää ÚSA:n keskuspankin Fedin varpaillaan ja markkinat tarkkana. USA:n liikkeet heijastuvat globaalisti myös tänne pohjoiseen, halusimme tai emme.

Tekoäly – kupla vai aikakauden tuottavuusloikka?

Tekoälystä keskustellaan nyt samaan tapaan kuin internetistä 1990-luvun lopulla. Onko tämä mullistus, joka muuttaa kaiken? Vai onko edessä hype, joka puhkeaa?

Totuus on luultavasti näiden kahden välissä. Yhdysvalloissa tekoälyyn liittyvät investoinnit ovat valtavia. Kun rahaa virtaa nopeasti yhteen suuntaan, markkinat eivät aina ehdi hinnoitella kaikkea oikein. Tässä voi olla kuplan siemen.

Mutta toisaalta tekoäly voi olla juuri se tuottavuusloikka, jota talous on kaivannut. Tuottavuuden kasvu on pitkän aikavälin talouskasvun kovaa ydintä. Jos AI todella parantaa työn ja prosessien tehokkuutta, sen vaikutus voi olla yhtä suuri kuin sähköistymisen aikanaan.

Tie kohti vuotta 2026: hiljaisesti parempaan päin

Kun yhdistää talouden näkymät, inflaation rauhoittumisen, yritysten tuloskehityksen ja teknologisen murroksen, kuva on mielenkiintoinen. Ei riemukas, eikä huoleton, mutta lupaava.

Vuosi 2026 voi olla se hetki, jolloin talouden pitkään jatkunut harmaa vaihe alkaa väistyä vakaana käännöksenä parempaan. Sijoittajalle ehkä tärkein oppi on tämä: optimismi ei ole hyväuskoisuutta. Se on todennäköisyyksiin perustuvaa realismia.

Kun historiaa katsoo pitkällä aikavälillä, pessimismi on harvoin ollut palkitseva strategia. Niin kauan kuin käydään kauppaa ja yritykset etsivät tuottavampia tapoja toimia, markkinat nousevat pitkällä aikavälillä. Tähän pohjaa myös suomalainen eläkejärjestelmä – ja siksi me Ilmarisessa varaudumme hyvään huomiseen.

Esko Torsti
pääomasijoitusjohtaja, Ilmarinen

Lue lisää 

• Sijoitamme eläkevarat vastuullisesti