Tuottavuusloikka on mahdollinen – ja välttämätön

On ollut etuoikeus saada johtaa Ilmarista viimeiset seitsemän vuotta. Ilmarinen on noussut Suomen suurimmaksi työeläkeyhtiöksi, ja olemme kehittäneet tehokkuuttamme ja tuottavuuttamme merkittävästi. Voisiko tuottavuusloikastamme ottaa oppia myös muualla?

Eläketurvakeskuksen kesällä julkaiseman Eläkebarometrin (etk.fi) mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään. Luottamus on heikentynyt edellisistä kyselyistä. Tämä on harmillista, sillä eläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa. Järjestelmästä on pidetty hyvää huolta ja sitä on uudistettu vuosien varrella. Se pärjää hyvin kansainvälisessäkin vertailussa (etk.fi). Eläkeuudistuksessa (etk.fi) eläkevaroille tavoitellaan korkeampia sijoitustuottoja pitkällä aikavälillä, mikä parantaa rahoituksellista kestävyyttä.

Kasvu ei synny leikkaamalla   

Vaikka eläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa, väestönkehitys haastaa. Syntyvyys on laskenut pysyvästi alhaiselle tasolle, väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan aiemmin ja työikäisten osuus kutistuu vuosi vuodelta. Tarvitsemme Suomeen väistämättä lisää osaajia. Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä myös eläkejärjestelmän näkökulmasta. Ulkomailta tulevien työntekijöiden palkkaaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen pitää tehdä sujuvaksi.

Suomi tarvitsee kasvua, ja sitä ei synny leikkaamalla. Kasvu syntyy työstä, investoinneista ja tuottavuudesta. Yritysten, ja samalla koko yhteiskunnan, on tärkeä parantaa tuottavuutta kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Määrätietoista tehokkuuden parantamista

Olemme Ilmarisessa parantaneet tuottavuutta määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tuottavuusloikkamme pohjana on vuoden 2018 erittäin onnistunut fuusio eläkeyhtiö Eteran kanssa ja sen tuomien synergiahyötyjen kotiuttaminen.

Fuusion myötä Ilmarinen nousi markkinajohtajaksi ja on kasvanut markkinaa nopeammin. Vakuutusmaksutulomme on kasvanut 36 prosenttia samaan aikaan, kun vakuutusten hoitokulut ovat laskeneet 36 prosenttia. Myös sijoitusvarat ovat nousseet ennätystasolle. Erityisen iloinen olen siitä, että henkilöstö- ja asiakaskokemuksemme ovat samalla nousseet erinomaiselle tasolle.

Asiakkaat hyötyvät eniten

Keskeiset tekijät tuottavuutemme parantumisessa ovat olleet digitaalisten palveluprosessien kehittäminen ja jatkuvan parantamisen kulttuurin rakentaminen. Hyödynnämme dataa ja pilvipalveluja yhä laajemmin. Olemme investoineet uusiin teknologioihin ja datan hallintaan sekä automatisoineet monia manuaalisia rutiinejamme. Verkkopalveluiden käyttö on kasvanut, ja olemme vieneet eläketiedot lähelle ihmisten arkea pankkikanavaan. Myös eläkkeiden käsittelyajat ovat nopeutuneet.

Samaan aikaan olemme lähempänä asiakkaitamme kuin koskaan ja asiakkaat ovat entistä tyytyväisempiä yhteistyöhön kanssamme. Olemme kuunnelleet asiakkaitamme, henkilöstöämme ja muita sidosryhmiämme ja saaneet heiltä arvokasta palautetta ja ideoita toimintamme kehittämiseen. Tuottavuuden parantamisessa kyse on yksinkertaisesti siitä, että asiakkaat ovat kaiken tekemisen keskiössä ja osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö käyttää aikansa tarkoituksenmukaisesti.

Kilpailu kirittää meitä ja muita alan yhtiöitä toimimaan tehokkaammin, tarjoamaan parempia palveluja asiakkaillemme ja sijoittamaan eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti. TyEL-maksun hoitokustannusosuuden suuruus on suoraan riippuvainen työeläkeyhtiön kyvystä tuottaa eläketurvaa kustannustehokkaasti. Parantunut kustannustehokkuutemme hyödyttää siis suoraan asiakkaitamme. Kilpailun aiheuttama kirittäminen on hajautetun eläkejärjestelmän etuja. Monopolit harvoin toimivat tehokkaasti.

Tuottavuusloikka on tehtävissä myös muualla 

Ilmarisen esimerkki osoittaa, että tuottavuusloikka on mahdollista muuallakin. Esimerkiksi julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen velkaantumisen taittamiseksi on paitsi mahdollista, myös välttämätöntä.

Digitaalisten palvelujen rakentaminen ja prosessien jatkuva kehittäminen sekä tekoälyn hyödyntäminen ovat merkittäviä tuottavuuden parantamisen lähteitä meille kaikille. Näiden keinojen hyödyntäminen edellyttää yhteisiä tavoitteita, henkilöstön motivointia ja osaamisen kehittämistä sekä asiakkaiden ja kumppaneiden osallistamista. Toivon, että Ilmarisen esimerkki innostaa tuottavuuden kehittämiseen laajasti.  

Siirryn syyskuun alussa eQ Oyj:n toimitusjohtajaksi, ja Ilmarisen vetovastuun ottaa seuraajani Mikko Mursula. Lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä asiakkaillemme ja koko Ilmarisen henkilöstölle, hallinnolle ja sidosryhmille!

Jouko Pölönen
toimitusjohtaja, Ilmarinen