Ulkopuolisen painavammat sanat
Moni meistä tuntee ilmiön, jossa organisaatioon tarvitaan joku ulkopuolinen näyttämään suuntaa, jotta viesti menisi perille. Minä löydän itseni säännöllisesti tästä roolista. Työni on usein itsestään selvyyksien laukomista ja tuttujen asioiden kertaamista.
Asioiden kertaaminen ja samojen viestien toistaminen on toki tärkeää. Tuntuu kuitenkin absurdilta, että viestin tuojaksi tarvitaan ulkopuolinen. Osaaminen ja linkitys yrityksen arkeen löytyy kyllä organisaatioissa omastakin takaa, mutta viestillä koetaan olevan enemmän painoarvoa, jos ulkopuolinen kertoo sen.
Milloin muutut osaksi kalustoa?
Ulkopuoliseksi viestin tuojaksi voi kelvata myös yrityksen uusi työntekijä. Hänen sanomisillaan voidaan kokea olevan enemmän painoarvoa kuin pidempään samassa organisaatiossa olleella. Milloin ulkopuolinen muuttuu osaksi kalustoa ja samalla osaaminen happanee oman talon käyttöön sopimattomaksi?
Työskentelin aikanaan yrityksessä, jossa vauhti oli kova ja uuden omaksuminen ymmärrettiin tärkeäksi. Uusi henkilöstöjohtaja piti taloon tullessaan tilaisuuksia esimiehille. Henkilöstöjohtaja raahasi tilaisuuksiin kirjoja, joita hänestä jokaisen esimiehen tulisi lukea. Hänen kohdallaan näytti pätevän sadan päivän sääntö: ensimmäiset kolme kuukautta hänen kirjasuosituksiaan uskottiin ja kirjoja sekä luettiin ahkerasti että myös referoitiin paljon.
Henkilöstöjohtajan sanat olivat painavia ja niitä toisteltiin. Sitten tuli muuta ja kiinnostus lopahti. Pian tarvittiin taas ulkopuolinen toistamaan ja kertaamaan samoja asioita, jotka talon omat asiantuntijat osasivat ja olivat nostaneet esiin jo aiemmin.
Kuuntele kokemuksen ääntä
Sata päivää tuntuu olevan se aika, jonka jälkeen taloon tullut uusi osaaja ja hänen osaamisensa muuttuu vanhaksi ja siten epäkiinnostavaksi tai ainakin kädenlämpöiseksi. Pidän mielenkiintoisena, etteivät kalustoon kuuluvan henkilön hankkimat uudet taidot tunnu saavan koskaan samaa kaikupohjaa kuin ulkopuolisen tai uuden ihmisen tuomat taidot.
Jotta voisimme saada aikaa kehitystä, pitää pysähtyä arvioimaan nykyistä toimintaa. Jotta saisimme uusia ideoita, pitää pysähtyä pohtimaan ajatteluamme. Olisiko aika seisahtua miettimään turhia rajoituksia ja uskomuksiamme, jotta voisimme toimia toisin, emmekä hukkaisi talon sisällä jo olevaa osaamista?
Tiedän, että yrityksissä on monitaitoisia, kokeneita asiantuntijoita, joiden osaaminen myös uudistuu. Heidän äänensä kuulemisen olisi arvokasta paitsi heille itselleen myös koko organisaatiolle.
Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.
- Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
- Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin
- Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
Lisää aiheesta
Oodi mikro- ja pienyrittäjille!
Yrittäjät ja mikroyrittäjät yllättävät minut säännöllisesti positiivisesti. Vaikka tämä porukka on heterogeenista, löytyy muutama monia yhdistävä yhteinen asia. Ensinnäkin yrittäjät ovat valtavan hyviä jossakin asiassa. Heillä on todellista syväosaamista, jonka he ovat myös tunnistaneet, osanneet sanoittaa ja perustaneet yritystoimintansa tämän osaamisensa ympärille. Oli kyse ohjelmoijasta, lvi-asentajasta, sisustussuunnittelijasta tai kampaajasta, he ovat osaamisen osalta usein huippuja omassa jutussaan.
Vaikuta siihen, mihin voit – työkykyjohtamisen ydin on esihenkilötyössä
”Mitäs sitten, kun työntekijällä on tällainen sairaus sekä ongelmia kotona ja vapaa-ajalla, eihän me voida asialle mitään!”
Työn sujuvuuden varhainen tuki
Monilla työpaikoilla on jo pitkään ollut käytössä varhaisen tuen toiminta, jonka avulla pyritään havaitsemaan työntekijöiden työkyvyn haasteita ja puuttumaan niihin mahdollisimman varhain. Mutta entä jos kiinnittäisimme huomiota myös työn sujuvuuteen liittyviin varhaisiin merkkeihin? Millaisia ne voisivat olla?