Yksilön työkykyyn panostamisen tulisi olla työllisyystoimien keskiössä

Työllisyystoimissa on työpaikkojen luomisen lisäksi tärkeää panostaa työkykyyn ja työssä jatkamisen edellytyksiin sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymiskyvyn parantamiseen. Tätä varten tarvitsemme täsmätoimia.

Suomen työllisyysasteen kasvu on ollut nopeaa koronakriisistä toivuttaessa. Hallitus on päättänyt laajoista elvyttävistä työllisyystoimista, joilla on turvattu työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa. Työllisyysaste on ennätyskorkea, tosin Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo epävarmuutta tuleviin talous- ja työllisyysnäkymiin.

Positiivisesta työllisyyskehityksestä ja työvoimapulasta huolimatta Suomessa on edelleen suhteellisen korkea työttömyys. Epäsuhta johtuu pitkälti siitä, etteivät työnhakijoiden osaaminen ja työkyky vastaa työnantajien tarpeisiin. Lisäksi palkkajoustoja puuttuu ja kannustinloukut pitävät työvoimaa työelämän ulkopuolella. Myös työperäisen maahanmuuttoon liittyvä byrokratia vaikeuttaa työllistymistä.  

Erityisen vaikea tilanne on pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleiden kohdalla. Heidän tilanteensa ei ole parantunut. Päinvastoin. Maaliskuussa 2022 pitkäaikaistyöttömiä oli 96 250, mikä on 54 prosenttia ja lähes 34 000 henkilöä enemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Tutkimusten mukaan pitkäaikaistyöttömistä vähintään viidesosa on työkyvyttömiä tai erityisen tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarpeessa. Suuri osa tästä heikentyneestä työkyvystä on tunnistamatonta.  

Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteiksi on kuitenkin tunnistettu erilaisia psyykkisiä tekijöitä. Ne liittyvät elämänhallinnan haasteisiin, syrjäytymiseen ja asenteisiin, kuten motivaation puutteeseen. Pitkäaikaistyöttömät ovatkin samanaikaisesti monen eri julkisen palvelun asiakkaita Kelasta TE-toimistoon. Monen eri toimijan asiakkaina he jäävät ilman tarvitsemiaan työllistymiskykyä tukevia arviointi- ja tukipalveluita. 

Lisää työtä, vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä 

Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä. Kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin 125 000 henkilölle yhteensä 1,7 miljardia euroa. Useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään mielenterveyden sairauksien takia. Joka päivä noin kymmenen henkilöä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Entistä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle jää masennuksen takia alle 30-vuotias henkilö.  

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta edellyttää korkeaa työllisyyttä ja tuottavuutta. Suomen pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen edellyttää työkykyistä, laajasti osaavaa ja työelämän mielekkäänä kokevaa väestöä. Työvoiman riittävyys edellyttää, että mahdollisimman moni pysyy työkykyisenä ja työelämässä, mikä myös vähentää työelämän ulkopuolelle jäävien syrjäytymistä yhteiskunnasta. Se lisää myös yksiöille tärkeää merkityksellisyyden kokemusta osaavana ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.

Työllisyystoimissaan Sanna Marinin hallitus on erityisesti sitoutunut parantamaan yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistämällä työssä jaksamista ja työkykyä sekä vahvistamalla osaamista ja muutosturvaa. Hallituksen työkykyohjelma tukee osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Systeemisten ongelmien ratkaisemiseksi yhteiskunnan tasolla toiminta vaatii vahvasti siilot ylittävää yhteistyötä, vahvaa yhteistä tahtoa ja vastuunkantoa.

Hallituksen työllisyystoimissa ja niihin liittyvissä laskelmissa tulisi keskittyä 80 000 uuden työpaikan luomisen lisäksi toimiin, joilla työuria pidennetään ja joilla saataisiin työkyvyttömyyseläkealkavuus reippaasti alenevalle uralle, jopa puolittumaan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden puolittuminen vaatii meiltä merkittävästi inhimillisempää työelämää, ja erityisesti työntekijöiden haitallisen psyykkisen työkuormituksen keventämistä. Tarvitsemme tavoitteellista, tiedolla johdettua työkykyjohtamista jokaisella työpaikalla, vaikuttavaa työterveysyhteistyötä ja ylipäätään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tehokkaampaa toimivuutta sekä erityisesti mielenterveyspalvelujen saatavuuden varmistamista. Jokaisella meistä on myös itsellä suuri vastuu oman työkyvyn ja osaamisen kehittämisestä. 

Kun panostamme työllistymiskykyyn ja työelämän laatutekijöihin, voimme pitkällä aikavälillä saavuttaa merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia.

Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen
@kristiinahalon1 (Twitter.com)

Tutustu Ilmarisen TyökykyAreenaan

• Löydät TyökykyAreenasta uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyriskin hallintaan. Tutustu osoitteessa ilmarinen.fi/tyokykyareena.