Milloin kannattaa jäädä eläkkeelle – pitääkö indeksejä vertailla?

Syksyn tulon huomaa paitsi viileistä aamuista ja pimenevistä illoista myös siitä, että eläkeikää lähestyvät asiakkaamme pohtivat, kannattaako eläkkeelle jäädä ennen vai jälkeen vuodenvaihteen. Ensimmäisiin vuodenvaihdetta koskeviin eläkekyselyihin vastasimme jo elokuun alkupäivinä – ja mieluustihan me näissä asioissa neuvomme.

Työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Vuoden 2023 alussa eläkkeiden indeksikorotus oli poikkeuksellisen suuri 6,8 % ja siinä indeksihuumassa moni jäi eläkkeelle jo joulukuussa, jotta pääsi hyötymään vuodenvaihteessa eläkkeeseen tehdystä korotuksesta. Tulevana vuodenvaihteena korotus jää maltilliseksi ja on arvion mukaan noin 0,9 %. Nyt ei siis ole indeksien puolesta kiire eläkkeelle.

Vuoden 2023 kaltaista indeksikorotusta ei ole aiemmin eikä sen jälkeenkään nähty. Vuonna 2024 korotus oli myös suuri 5,7 %, mutta viime vuodenvaihteessa 1,3 % ja tulevana vuodenvaihteena korotus on tätäkin alhaisempi 0,9 %.

Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Se on prosenttiluku, johon vaikuttaa sekä kuluttajahintojen muutos että yleisen ansiotason muutos. Hintatason muutoksen osuus on 80 % ja ansiotason muutoksen osuus 20 %. Eli kun yleinen hintataso nousee, niin myös työeläkkeitä korotetaan. Kuluvana vuonna hintataso ei ole noussut aiempien vuosien tapaan, joten korotus jää siitä syystä pienemmäksi.

Kannattaako indeksejä vertailla?

Poikkeuksellista vuonna 2023 oli lisäksi se, että työeläkeindeksi oli suurempi kuin palkkakerroin, jolla työelämän aikana ansaitut eurot korotetaan eläköitymisvuoden tasoon. Palkkakerroin varmistaa, että työuran aikana ansaitut palkat säilyttävät arvonsa, kun on aika jäädä eläkkeelle. Puhtaasti indeksimielessä kannatti tuolloin 2022–2023 vuodenvaihteessa jäädä eläkkeelle jo joulukuun puolella.

Palkkakertoimeen vaikuttaa samat voimat, kuin työeläkeindeksiin, mutta toisin päin. Palkkakertoimessa palkansaajien ansiotason muutos vaikuttaa 80 % ja hintatason muutos 20 %. Tulevana vuodenvaiheena palkkakerroin on arviolta 2,3 %. Lopulliset indeksiluvut Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa lokakuun lopulla.

Indeksejä ja prosentteja voi laskea ja pähkäillä vaikka kuinka, mutta loppujen lopuksi niiden vaikutus on vähäinen eläkkeen kokonaismäärään nähden. Eläkkeelle voi jäädä oman valinnan mukaan sen jälkeen, kun on täyttänyt oman alimman eläkeiän, ja jos eläkkeelle jäämistä lykkää myöhemmäksi, saa jokaista lykättyä kuukautta kohden 0,4 % korotuksen eläkkeeseen. Esimerkiksi työskentelemällä vuoden pidempään, saa eläkkeeseen 4,8 % korotuksen. Samalla toki kertyy myös lisää ansioita, joista eläkettä lasketaan. Indeksivertailua tärkeämpää on arvioida ikiomaa eläkkeenmäärää ja tehdä laskelmia eri vaihtoehdoista työeläkeyhtiön verkkopalvelussa.

Eläkeovet aukeavat vuonna 1964 syntyneille

Ensi vuonna eläkeovet aukeavat vuonna 1964 syntyneille, kun he täyttävät osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen vaadittavan 62 vuoden iän.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke eli tuttavallisesti OVE mahdollistaa osittaisen eläkkeellä olon. Sen rinnalla voi edelleen jatkaa enemmän tai vähemmän töissä, ihan kuinka itse haluaa. Ennen kuin OVE-ovea avaa, kannattaa arvioida paitsi OVEn vaikutus lopulliseen vanhuuseläkkeeseen, myös verotuksen vaikutus, jos eläkkeen rinnalla jatkaakin entiseen tapaan töissä. Parhaat laskurit eläkkeen arvioimiseen löytyvät Ilmarisen verkkopalvelusta ja veroasioissa oikea osoite on vero.fi.

Vanhuuseläkeikä nousee edelleen ikäluokittain ja samoin nousee myös osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä vahvistetaan kolme vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää ja OVElle he voivat niin ikään jäädä kolme vuotta ennen omaa alinta eläkeikäänsä.

Eläke karttuu työtä tekemällä

Eläkkeelle voi jäädä osittain tai kokonaan, heti alimmassa eläkeiässä tai oman valinnan mukaan myöhemmin. Valinnan tekee jokainen itse muun muassa oman elämäntilanteen, terveyden ja taloudellisen tilanteen mukaan.

Jos taas eläkkeen määrää todella haluaa maksimoida, se onnistuu parhaiten työtä tekemällä. Eikä työnteon tarvitse päättyä eläkkeelläkään, sillä vanhuuseläkkeen rinnalla voi tehdä töitä niin paljon kuin haluaa ja samalla tulee kartuttaneeksi lisää eläkettä.

Kun oma ylin vanhuuseläkeikä tulee täyteen, niin eläkkeen aikana ansaituista euroista karttuneen eläkkeen saa maksuun. Tätä eläkkeen osaa pitää erikseen hakea, mutta se on helppoa. Ilmarisen asiakkaana voit antaa suostumuksen jo eläkkeelle jäädessäsi, tai voit jättää suostumuksen verkkopalvelussa myös myöhemmin. Näin lisäkarttuma maksetaan sinulle aikanaan ilman uutta hakemusta. Jos suostumus on jäänyt tekemättä, hakulomake löytyy verkkopalvelusta ja aina voi myös voi pirauttaa asiakaspalveluun, autamme mielellämme.

Lue lisää

• Eläkkeelle heti vai myöhemmin? Isot edut pidempään työskentelystä
• Jäädäänkö teillä eläkkeelle vai vain kadotaan?
• Oletko kuullut suomalaisesta työeläkkeestä?

Lue myös

• Milloin eläkkeelle voi jäädä?
• Työeläke – elämänmittainen turva