Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä

Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.

Uusi lainsäädäntö asettaa kestävyystiedolle taloudellista tietoa vastaavia vaatimuksia: raportoinnin läpinäkyvyys, luotettavuus, vertailtavuus ja tarkkuus tulee myös tästä eteenpäin varmentaa tilintarkastajan toimesta.

Mikä vastuullisuusviestinnässämme on muuttunut, ja onko näin laaja-alaisesti panostustamme vaatineessa jumpassa mitään järkeä?

Kaksoisolennaisuuden käsite ohjaa raportointia

Olennaisten asioiden kertomatta jättäminen tai jo pelkästään lukijan huomion ohjaaminen niistä pois on yksi viher- tai laajemmin vastuullisuuspesun ydinelementeistä. Tästä syystä olennaisuustarkastelu on ollut osa yritysten vastuullisuustyön painopisteiden määrittämistä jo 2000-luvun alusta asti. Uuden raportointidirektiivin myötä olennaiseksi ei tunnistetakaan enää ainoastaan organisaation taloudelliseen suoriutumiseen vaikuttavia vastuullisuusaiheita, vaan tarkastelemme myös sitä, kuinka liiketoimintamme vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan suoraan tai välillisesti arvoketjujemme kautta.

Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi on siis kasvattanut raportointiin valmistautumisen edellyttämää työtä huomattavasti jo itsessään, mikä motivoi meitä Ilmarisessa hyödyntämään prosessia ja sen johtopäätöksiä raportoinnin lisäksi myös liiketoiminnan suunnittelussa. Parhaimmillaan tekemämme arviointityö luo uutta tietoa siitä, miten kestävyysaiheet vaikuttavat liiketoimintaan eri aikaväleillä ja auttaa priorisoimaan niihin liittyviä toimia.

Olennaisia kestävyysaiheita tarkastellaan useasta näkökulmasta

Ilmarisessa olennaiseksi vuoden 2024 raportissa tunnistettiin neljä kestävyysaihetta: ilmastonmuutos, omat työntekijät, asiakkaamme sekä liiketoiminnan harjoittaminen. Raportointia ohjaavissa standardeissa on listattu pelkästään näille aiheille yli 400 datapistettä, josta osa tosin on vapaaehtoisia. Toteuttamaamme olennaisuusanalyysiä seurannut työvaihe koostuikin vaadittuihin tietoihin tutustumisesta ja niiden sovittamisesta Ilmarisen liiketoimintakontekstiin.

Paitsi mitattavissa olevaa tietoa suoriutumisestamme, raportointiin tulee sisällyttää myös kuvausta erilaisista kestävyysteemoihin linkittyvistä prosesseista. Kaikista olennaisista kestävyysseikoista tulee kuvata niihin liittyviä toimia, niitä ohjaavia periaatteita, sovellettuja mittareita sekä asetettuja tavoitteita. Olennaiseksi tunnistettuja asioita ei voi siis vain sivuta viestien niistä yrityksen itsensä valitsemat kulmat, vaan raportointi läpileikkaa uuden lainsäädännön vaatimuksia aiheesta riippumatta.

Liiketoimintahyötyjä ja yhteistyötä yli tiimirajojen

Ilmarisen tärkeän ja lakisääteisen tehtävän toteuttaminen eli suomalaisen sosiaaliturvan tarjoaminen ei vielä itsessään varmista toimintatapojemme vastuullisuutta. Raportointi on myös paljon muuta kuin toimintaympäristön odottama muodollisuus, sillä vaativan raportointikehyksen pyörittely on edellyttänyt meiltä uteliasta asennetta, valmiuksia haastaa käytäntöjämme ja yhteistyötä yli tiimirajojen.

Prosessi on paljastanut olennaisia kehityskohteita ja toisaalta liiketoimintamahdollisuuksia: raportointikierroksen aikana tehtyjen havaintojen myötä olemme luoneet entistä strukturoidumpaa lähestymistapaa kestävyysriskien hallinnalle ja toisaalta tunnistaneet työkykypalveluiden merkittävän roolin asiakkaidemme vastuullisessa liiketoiminnassa. Voimme siis jo tässä vaiheessa oppimisprosessia todeta raportointityön tuoneen todellisia liiketoimintahyötyjä, joiden jalostaminen on seuraavalla raportointikierroksella yhä tärkeämmässä roolissa.

Saara Pohjalainen
CSRD-asiantuntija
Ilmarinen

Lue lisää

• Tutustu Ilmarisen vuoden 2024 raporttiin