Pidemmälle kuntoutukselle on tarvetta

Ammatillinen kuntoutus on ollut varsinainen menestystarina: yli 70 % kuntoutujista palaa takaisin työelämään.  Se, mikä kuntoutuskeino kannattaa, punnitaan tapauskohtaisesti. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.

Kuntoutusta pohdittaessa vaakakupissa on henkilön sairaus, ammatillinen tausta ja suunnitelma työhön palaamisesta. Kuntoutuksen lajeista suosituin on maksimissaan puolen vuoden mittainen työkokeilu työpaikalla, mutta kuntoutuksella on tuettu myös uudelleenkoulutusta ja ammatinvaihtoa.

Uudelleenkoulutus ja ammatinvaihto sopii usein tuki- ja liikuntaelinsairaudesta kärsiville. Tällöin henkilö voidaan kouluttaa ammattiin ja työhön, jossa ei ole enää sairauden vuoksi kehoa rasittavia työvaiheita. Työkokeilu on ollut toimiva keino esimerkiksi masennussairaudesta toipuvalle.  Mielenterveyskuntoutujat hyötyvät tuetusta työhönpaluusta, tosin kaikille puolen vuoden kuntoutusjakso ei riitä.

Pitkä Ponnahduslauta-kokeilu palautti mielenterveyskuntoutujia takaisin työelämään

Ilmarinen ja Varma päättivät muutama vuosi sitten osallistua kokeiluun, jossa yhdessä OrtonPron asiantuntijoiden kanssa  tuettiin vaikeista mielenterveysongelmista kärsiviä henkilöitä takaisin työelämään pidempikestoisen kuntousjakson ajan. Tähän Ponnahduslauta-hankkeeseen valittiin kuntoutujiksi henkilöitä, jotka olivat olleet poissa työelämästä vakavan sairauden vuoksi jo useita vuosia. Ponnahduslautahankkeen kuntoutujat sairastivat esimerkiksi masennusta, psykoosisairautta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai ahdistuneisuutta.

Kuntoutukselle annettiin reilusti aikaa: kuntoutusjakso kesti peräti kaksi vuotta. Sen aikana kuntoutujan elämäntilanteeseen, sairauteen, terveyden ja toimintakyvyn vahvuuksiin oli aikaa paneutua ja kokeilla kuntoutusta ilman aikapainetta. Apuna kuntoutujilla oli myös ”coach” eli Ortonin työhönvalmentaja, joka tsemppasi hankalissa paikoissa kuten työpaikan etsimisessä.

Tulokset haastavien kuntoutujien kanssa työskentelystä olivat jopa odotettua paremmat: 21 kuntoutujan kokeiluryhmästä 48 % työllistyi ja 14 % haki kuntoutuksen päätyttyä uutta työtä. Pidämme tuloksia erittäin hyvinä. Erityisen ilahduttavaa oli se, että pitkään työelämästä poissaolleiden joukosta löytyi hiukan erilaisin kuntoutuksen keinoin sittenkin työkykyä. Myös me Ilmarisessa saimme arvokasta oppia ja löysimme uudenlaisen tavan tukea pitkään kuntoutustuella olleiden työhönpaluuta.

Kuntoutuksen monipuolistaminen ja pidentäminen kannattaa

Työeläkekuntoutuksessa on yhä hyödyntämätöntä potentiaalia. Kuten Ponnahduslauta osoitti, pidemmälle 1-2 vuoden mittaiselle kuntoutukselle on tarvetta etenkin silloin kun, kuntoutuja

• Ollut kauan poissa työelämästä ja hänellä on selkeä kynnys palata takaisin töihin
• Terveydentilalle sopivan työn löytäminen on vaikeaa
• Sairaudesta toipuminen on edelleen käynnissä ja kuntoutus tuki voimaantumista työhön
• Sairauden vuoksi kuntoutujan arjessa selviytymisessä on vielä haasteita –  silloin työ tukee toimintakyvyn palautumista ja jäsentää kuntoutujan arkea.

Tutkimuksen perusteella pitkästä kuntoutusjaksosta hyötyvät selvästi mielenterveyskuntoutujat. Neurologisista sairauksista kärsivät sekä yksittäiset kuntoutujat monista muistakin sairausryhmistä saattavat myös hyötyä nykyistä pidemmistä kuntoutusjaksoista. Tämän selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta kuntoutuksesta.

Ilmarisessa on juuri otettu käyttöön uusi mielenterveyskuntoutujille ja muille pidempää kuntoutusta tarvitseville suunnattu pitkäkestoisempi kuntoutusmalli. Sen myötä työkokeiluna tapahtuva pidempi kuntoutus voisi tapahtua useammassa jaksossa, mikä mahdollistaisi toipumisen takapakeistakin kuntoutusprosessin aikana.  Kuntoutujan tukena on myös oma coach koko kuntoutuksen ajan.

Monipuolistamalla ja kehittämällä kuntoutusta yhä useampi tarina voi saada onnellisen lopun, kun entistä useampi kuntoutuja onnistuu palaamaan takaisin työhön.

Seppo Kettunen
Apulaisylilääkäri
Ilmarinen
@sepket

Mikä on kuntoutus ja miten siihen pääsee? Lue lisää täältä.