Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Toivottavasti kesälomaviikot ovat olleet palauttavia ja tarjonneet mahdollisuuksia nauttia, virkistäytyä ja tehdä mieluisia asioita. Toivottavasti yrityksesi työntekijät ovat nyt hyvässä vireessä virkistäytyneenä aloittamassa seuraavaa työrupeamaa.

Vielä enemmän toivon, että tämä lomalta haettu vireys ja virkistäytymisen mahdollisuudet eivät salaperäisesti katoa lomien päättyessä. Loman virkistävien vaikutusten on nimittäin todettu haihtuvan melko nopeasti, noin 1–2 viikon aikana loman päättymisestä. Työntekijöiden virkistyminen, vireys ja hyvinvointi ei siis voi jäädä ainoastaan lomien varaan, vaan työnteon itsessään tulisi rytmittyä ja rakentua niin, että virkistäytyminen, palautuminen ja hyvinvointi olisivat itsestään selvä osa arkea.

Elintärkeä hengähdystauko

Kun työelämästä käytävää keskustelua seuraa, piirtyy kuva lähtökohtaisesti myrkyllisestä ja vaarallisesta työstä. Vaikka työt olisivat sinällään mielekkäitä, omaa osaamista vastaavia ja merkityksellisiä, syntyy vaikutelma siitä, että työ on jotakin, jolta ennen kaikkea pitää suojella niin itseään kuin muita.

Lomien osalta tämä näyttäytyy oletuksena, että työelämän raskauden ja vaativuuden takia on täysin välttämätöntä saada useamman viikon nollaava irtiotto kesäkuukausina, jotta selviää hengissä seuraavaan kesään.

Minkälaisen vaikutelman luomme työelämästä?

Toukokuussa uutisoitiin näyttävästi nuorten työelämää koskevista ajatuksista (tat.fi) ja minut pysäytti tulos, jonka mukaan kolmannes nuorista pelkää työelämän olevan heille liian raskasta. Samansuuntaisia tuloksia on esitetty myös vuoden 2019 työelämää käsitelleessä Nuorisobarometrissa (tietoanuorista.fi).

Minkälaista työelämää (ja mielikuvaa työelämästä) me itse olemme mukana rakentamassa? Myrkyllisen työelämän mielikuva on pitkälti ristiriitainen tutkimustiedon kanssa. Vuoden 2021 työolobarometrissa (valtioneuvosto.fi) työntekijöiden näkemykset työmarkkinoista olivat pääosin myönteisiä. Yli puolet kokee myönteistä työn imua ja yhteisöllisyyden tuntemuksia aina tai usein ja valtaosa kokee työnsä merkitykselliseksi.

Vaikka työelämä on täynnä vaatimuksia, epävarmuuksia, epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia, on meillä myös erittäin hyviä edellytyksiä sille, että työelämä voisi aidosti olla hyväksi meille. Parhaimmillaan työ tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kehittymismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä.

Ei tarpeeseen, vaan nautiskeltavaksi

Tällä kertaa en neuvo, miten loman aikana sivuun jääneet rutiinit saataisiin uudelleen käyntiin tai miten ensimmäiset loman jälkeiset päivät kannattaa järjestää. Sen sijaan haastan miettimään, miten tästä tulevasta syksystä, talvesta ja keväästä voisi tehdä sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisi välttämättömään tarpeeseen. Minkälaisia työn rakenteita, johtamista ja työnteon tapoja voisimme kehittää niin, että seuraava loma tuntuisi ansaitulta vaihtelulta välttämättömän hengähdystauon sijaan? Miten juuri sinun yrityksessäsi työt voisi järjestää tehokkaiksi ja sujuviksi niin, että työntekijät eivät juhannuksen 2023 koittaessa ole loman tarpeessa lomalle jäädessään?

Pelkkä kannustus ja motivointi ei riitä siihen, että työnteko voisi aidosti olla hyväksi terveydellemme. Tarvitaan työn fiksua organisoimista, toimimattomien työtapojen tunnistamista ja kyseenalaistamista, keskustelua, vuorovaikutusta, aikaa ja vaivaa.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
@shlevanto (twitter.com)

Tutustu myös:

• Poimi vinkit työpaikkasi arkeen TyökykyAreenasta. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyriskin hallintaan.