Kurooko ChatGPT digitaalista kuilua umpeen vai syventääkö se sitä?

Tekoälystä, kuten esimerkiksi ChatGPT:stä, puhutaan seuraavana yleiskäyttöisenä teknologiana. Yleiskäyttöisyys tarkoittaa sitä, että teknologia ei mullista vain yhtä alaa vaan on sovellettavissa useilla aloilla. Aiempia esimerkkejä on mm. internet ja sähkö, jotka aikanaan muuttivat perusteellisesti maailmaa. Mutta kaivaako tekoäly syvempää digikuilua vai olisiko sillä potentiaalia lisätä digitaalista osallisuutta?

Tekoälyn määritelmä on laaja ja sen käyttömahdollisuuksia on paljon. Mm. terveydenhuollon alalla voidaan tekoäly valjastaa tukemaan lääkäreitä diagnosoinnissa ja potilaita huolehtimaan hoidoistaan. Robotit auttavat kirurgeja leikkauksissa ja mahdollistavat myös etänä tapahtuvat operaatiot. Ennustemalleilla parannetaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

Tässä polut risteävät myös työeläkealan kanssa – tekoäly ja erilaiset koneoppimisen työkalut voivat esimerkiksi auttaa tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyden riskejä ja auttaa pidentämään työuria. Tämä on yhteiskunnallisestikin tärkeää.

Tekoälyratkaisut ovat olleet yleisesti ottaen vain harvojen hyödynnettävissä, eivätkä niinkään laajojen massojen käytettävissä. Ehkä yksi tyypillisimmistä jokapäiväisistä jonkin tasoista älykkyyttä sisältävistä ratkaisuista ovat edustaneet chatbotit, joihin törmää verkkopalveluissa.

Perinteiset chatbotit ovat yleensä keskittyneet rajattuun alueeseen, kuten asiakkaiden tyypillisiin kysymyksiin vastaamiseen liittyen johonkin tuotteeseen. Niiden kanssa kommunikointi on tarjonnut huonoimmillaan ärsyttävän ja turhauttavan käyttökokemuksen.

ChatGPT on hypetetty uuden sukupolven tekoälysovellus

Vime aikojen hypetetty uuden sukupolven chatbot ChatGPT tuottaa entistä ihmismäisempiä tekstejä. Se ei kopioi suoraan olemassa olevaa materiaalia, vaan tuottaa uutta, alkuperäistä sisältöä perustuen eri lähteistä oppimaansa dataan. Palvelu on vielä ilmainen, joten lopputuloksen laadun voi käydä helposti toteamassa.

Vaikka ChatGPT:n haasteista ja tietoturvanäkökulmistakin on raportoitu, monet hyödyntävät jo sitä työssään tai vapaa-ajalla. Varsinkin asiantuntijat ovat löytäneet tämän työkalun, jolla voivat tehostaa omaa työtään. Näyttääkin siltä, että ne, jotka olivat vahvoilla digitaalisessa muutoksessa jo aiemmin, hyötyvät eniten tästäkin uudesta teknologiasta.

Syvemmän digikuilun kaivamisen sijaan tällaisella ratkaisulla olisi potentiaalia lisätä digitaalista osallisuutta, jos sen kyvykkyydet valjastettaisiin tukemaan eri elämäntilanteissa apua tarvitsevia ja se tuotaisiin helposti saataville kansalaisille.

Digirotko syvenee kymmenissä maissa

ChatGPT:n ja vastaavien ratkaisujen osalta tulisi huomioida, että maksullisuus muodostaa suuren kynnyksen monille. On myös hyvä pitää mielessä toinen digitaalisen kuilun ulottuvuus: maailmassa on kymmenittäin maita, joissa Internet ei ole valtaosan saatavilla. Alhaisen koulutustason työpaikat ovat myös ensimmäisenä muuttumassa tekoälyn myötä, joten nämä maat kansalaisineen ovat jäämässä yhä syvenevään digirotkoon.

Alati heikkenevän huoltosuhteen maissa tekoäly voisi mahdollistaa tuottavuusloikan, kun sitä aletaan soveltaa uusilla tavoilla eri aloilla. Kehittyvät taloudet voisivat vastaavasti löytää käyttökohteita, joilla parantaa koulutustasoa ja varallisuutta. Mutta tämä edellyttää, että tekoälyratkaisut ovat laajasti saatavilla. 

Julkishallintojen olisikin nyt pohdittava erilaisia malleja (esim. public-private partnership), joilla toimivaa tekoälyä saadaan ihmisten hyödyksi ja kurotaan digikuilua umpeen. Oikean suuntaisia hankkeita on ollutkin - näissä on varmasti havaittu, että oikeasti toimivien tekoälyratkaisujen kehittäminen ei ole halpaa tai helppoa.

Teijo Peltoniemi
osastonjohtaja, arkkitehtuuri ja tietoturva
Ilmarinen